Rahastojen riskit

Rahastoihin sijoittamiseen liittyy aina riskiä, kuten sijoittamiseen yleensä. Riskit perustuvat rahaston valitsemien sijoituskohteiden riskeihin. Osakemarkkinoiden riskit heijastuvat osakerahastoihin ja korkomarkkinoiden riskit korkorahastoihin. Sijoitusrahastojen idea on vähentää riskejä jakamalla eli hajauttamalla sijoitukset useisiin kohteisiin, jolloin onnistuneet sijoitukset korvaavat epäonnistuneet sijoitukset. Riskinjaon tarve ei liity vain osakemarkkinoille tehtyihin sijoituksiin, vaan sama tarve on olemassa myös korko- ja valuuttamarkkinoilla.

Markkina- ja yritysriski

Osakkeiden ja osakerahastojen arvojen kehitykseen liittyy riski, koska etukäteen ei voi tietää, miten osakekurssit ja osingot kehittyvät. Yleisestä osakekurssien laskusta aiheutuvaa riskiä kutsutaan markkinariskiksi ja yritysten menestyksen vaikutusta osakkeiden arvoon yritysriskiksi. Epävarmuus on suurin, kun sijoitetaan lyhyeksi ajaksi. Pitkäaikaisina sijoituskohteina osakkeet ovat olleet kaikkein tuottavin sijoitusvaihtoehto.

Osakerahastot vähentävät yritysriskiä sijoittamalla varat useisiin kohteisiin ja eri toimialoille, jolloin yhden sijoituksen epäonnistuminen ei vaaranna koko sijoituksen tuottoa. Riskiä voidaan vähentää myös johdannaisilla, joiden kohde-etuutena on osake, johon rahasto on sijoittanut.

Markkinariskiä ei osakerahasto pysty välttämään hajautuksella. Riskiä voidaan kuitenkin vähentää käyttämällä indeksioptioita ja -futuureja, joiden kohde-etuutena on asianomaisten markkinoiden muutoksia heijastava indeksi, esimerkiksi Suomen osakemarkkinoiden muutosta kuvaava OMX Helsinki 25.

Rahasto-osuuteen liittyvää riskiä mitataan rahasto-osuuden arvon keskimääräisellä vaihtelevuudella eli keskihajonnalla. Tästä keskimääräisestä vaihtelevuudesta käytetään nimitystä volatiliteetti. Mitä suurempi volatiliteetti rahastolla on, sitä enemmän rahasto-osuuden arvo ja siten myös tuotto voivat vaihdella, lisää volatiliteetista kohdassa katsausten tunnusluvut.

Yhdistelmärahasto, joka sijoittaa osakkeisiin ja korkokohteisiin, tasaa osakemarkkinoiden riskiä lisäämällä korkosijoitusten osuutta salkussaan.

Korkoriski

Korkorahastojen arvon kehitykseen vaikuttavat korkotason muutokset. Jos rahasto sijoittaa kiinteäkorkoiseen joukkolainaan, korkotason nousu lainan juoksuaikana laskee joukkolainan arvoa ja korkotason lasku taas nostaa sen arvoa. Muutokset näkyvät korkorahastojen osuuksien myynti- ja lunastushinnoissa. Korkorahastoihin liittyy myös riski, että lainan liikkeeseenlaskija ei pysty maksamaan korkoja tai lainaa takaisin.

Korkosijoitusrahaston tuotto- ja hintariskin mittari on duraatio, ks. sanasto. Se kuvaa myös rahasto-osuuden arvon herkkyyttä korkotason muutoksille. Mitä suurempi on duraatio, sitä suurempi on rahaston korkoriski.

Valuuttariski

Muualle kuin euroalueelle tehtäviin sijoituksiin liittyy myös valuuttakurssiriski. Kun dollari vahvistuu 10 % euroa vastaan, dollarimääräisen sijoituksen arvo nousee 10 % ja dollarin heiketessä käy päinvastoin.

Riskinottopolitiikka

Rahastojen riskinotto vaihtelee rahastotyypeittäin ja myös samantyyppisten rahastojen riskinotossa on suuria eroja. Rahaston riskinottopolitiikka selviää yksinkertaistetusta esitteestä ja rahaston säännöistä. Niistä on hyvä selvittää muun muassa se, miten rahasto käyttää johdannaisia. Enemmän riskiä ottavat rahastot käyttävät johdannaisia paitsi salkkunsa suojaukseen myös tehokkaaseen salkun hallintaan eli pyrkivät kasvattamaan rahaston tuottoja johdannaisilla.

Riskiä karttavan sijoittajan, joka ei voi eikä halua menettää sijoitusaikana osaakaan sijoittamastaan pääomasta, on valittava vähiten riskiä sisältävät vaihtoehdot. Sijoitusrahastoissa sijoitetun pääoman menettäminen kokonaisuudessaan on käytännössä mahdotonta. Rahasto-osuuden arvo voi kuitenkin laskea pörssikurssien ja korkojen muutosten tai rahastoa hoitavien henkilöiden epäonnistuneiden sijoituspäätösten takia. Markkinoilla on myös pääomaturvattuja rahastoja, jotka takaavat sijoitetun nimellispääoman tai sen tietyn osan maksamisen takaisin yksinkertaistetussa esitteessä ja säännöissä määritettynä aikana.