rahastosijoittaminen

Rahastosijoittaminen pähkinänkuoressa

Rahastosijoittaminen on yksi helpoimpia tapoja säästää ja sijoittaa jos ei ole aikaa tai halua seurata pörssikursseja päivittäin. Rahastosijoittaminen päihittää tilisäästämisen pitkällä aikavälillä lähes varmasti, koska pankkitilin korko on on matalampi kuin inflaatio eli rahan arvo heikkenee joka vuosi. Siksi rahastosijoittaminen onkin ehkä helpoin tapa saada raha poikimaan inflaatiovauhtia nopeammin.

Rahastosijoittamisen etuja

  • Riskien hajautus: rahaston varat sijoitetaan useisiin kohteisiin, jolloin riski pienenee. Lue lisää: Rahastojen riskit.
  • Helppo hoitaa: aloittaminen helppoa eikä tarvitse itse seurata markkinoita.
  • Nopea rahaksi muutettavuus: rahasto-osuuksien merkinnät (ostot) ja lunastukset (myynnit) käyvät nopeasti ja helposti.
  • Monipuoliset rahastovaihtoehdot: valittavana monenlaisiin tarpeisiin soveltuvia erityyppisiä rahastoja. Tutustu rahastovaihtoehtoihin.
  • Asiantuntemus: sijoituspäätöksiä tekevät ja sijoitustoimintaa hoitavat asiantuntijat, jotka seuraavat markkinoiden ja rahastojensa kehitystä jatkuvasti.
  • Säästöt kaupankäynnissä: sijoitusrahasto käy kauppaa suurilla erillä ja näin pienemmin kustannuksin kuin yksityiset. Sijoitusrahasto voi käydä arvopaperikauppaa verotta.
  • Tuotto: tuotto-osuuksien tuotto jaetaan vuosittain, kasvuosuuksien vuotuinen tuotto lisätään rahasto-osuuden arvoon.
  • Valvonta: rahastoyhtiöt tiedottavat rahastojensa menestyksestä säännönmukaisesti, viranomaisvalvonta takaa osaltaan sijoittajansuojaa ja rahaston kehitystä voi seurata päivittäin.

Rahastosijoittaminen

Kuten sanottua, rahastosijoittaminen on tilisäästämisen jälkeen helpoin tapa säästää ja tutustua sijoittamiseen. Rahastovaihtoehtoja on monenlaisia ja erilaisiin strategioihin sopivia. Osake-, hedge– ja vipurahastot sopivat riskiä hyvin kestäville sijoittajille. Korkorahastot taas ovat turvallisuushakuisen sijoittajan vaihtoehto. Tutustu eri rahastotyyppeihin.

Rahastojen kulut

Rahastojen kulut ovat seikka, jolla on oleellinen merkitys tuottoon pitkällä aikavälillä. Rahastot perivät kuluja sijoittajilta sijoitusvaiheessa merkintäpalkkion muodossa sekä rahoja nostettaessa lunastuspalkkiolla. Lisäksi rahastoissa on ns. juoksevia kuluja, joita peritään vuosittain hallinnointipalkkio nimikkeellä.

Merkintä- ja lunastuspalkkiot ovat yleensä n. 0,5-2% sijoituksen määrästä. Vuotuiset hallinnointipalkkiot asettuvat tavanomaisesti 0,5-3%:n välille. Tästä voikin päätellä, että millainen vaikutus on jos on kaksi yhtä hyvin ennen kuluja tuottavaa rahastoa, joista toinen ei peri kulua ollenkaan ja toinen perii 2%:n merkintä- ja lunastuspalkkiot sekä 2%:n hallinnointipalkkio päälle.

Esimerkiksi jos rahaston tuotto on 6% ennen kuluja. Jos toinen rahasto perii 2%:n verran kuluja keskimäärin vuosittain ja toinen rahasto ei peri mitään, kasvaa ero valtavaksi vuosien kuluessa. Sijoituslaskurin avulla voi laskea, minkä verran eroa kasvaa esim. 20 vuoden aikana 100 euron kuukausisäästösummalla.

Täysin kuluttomiakin rahastoja on – kyllä, kuulit oikein! Nordnet on tietääksemme ainoa, jolla on valikoimissaan täysin kuluttomia rahastoja.

Rahastosijoittamisen riskit ja verotus

Rahastosijoittaja joutuu maksamaan tuotosta veroa. Rahastosijoittaminen kuuluu pääomatuloverotuksen piiriin eli nykyverotuksella rahasto-osuuksien luovutusvoitoista joutuu maksamaan 30 prosentin pääomatuloveron. Poikkeus on alle 1000 euron vuosittaiset luovutukset, joiden voitoista ei tarvitse maksaa pääomatuloveroa. Lue tarkemmin rahastosijoittamisen verotukseen.

Rahastosijoittamiseen liittyy tottakai riskejä, kuten kaikkiin sijoituksiin aina. Rahastosijoittamisen riski on riippuvainen valitusta sijoitusrahastosta ja sen riskinottopolitiikasta. Tärkein rahastosijoittamiseen riskiin vaikuttava tekijä on omaisuuslaji, mihin rahasto sijoittaa. Esimerkiksi korkorahasto on riskiltään yleensä paljon matalampi kuin osakerahasto. Tutust tarkemmin rahastosijoittamisen riskeihin.

Katso myös