Miten sijoittaa kultaan
Kultaan voidaan sijoittaa useilla eri tavoilla: ostamalla fyysistä metallia (kolikkoja, koruja, koristeita ja laattoja), hyödyntämällä rahastoja, sijoittamalla kaivos- ja etsintäyhtiöihin tai treidaamalla johdannaismarkkinoilla.

Korut ja koriste-esineet ovat sijoituksena hieman pulmallisia, joten niiden realisoiminen likvidiksi varoiksi, jonka jälkeen sijoittaminen muihin kullan sijoitusmuotoihin on järkevämpi tapa kuin hamstrata koruja ja koristeita kaappeihin. Tämän tyyppisen kullan hinta on jatkuvasti muuttuva ja sen voi kätevästi tarkistaa kultaa ostavilta yrityksiltä, jotka ostavat romukultaa (kultaa, joka on korujen ja koriste-esineiden muodossa). Sopiva sijoitusstrategia riippuu kuitenkin eri tekijöistä, esimerkiksi sijoitusvarallisuuden määrästä, sijoitushorisontin pituudesta sekä riskinsietokyvystä.

Fyysistä kultaa voi ostaa monella eri tavalla, kuten ulkomailta tilaamalla tai ostamalla kotimaasta. Sijoituskulta on vapautetu arvonlisäverosta EU:ssa vuonna 2000, josta johtuen markkinat ovat kasvamaan päin. Suomessa kultaa voi ostaa Tavexilta ja Rasmussenilta. Jälkimarkkinoista ei tarvitse olla huolissaan, koska ainakin Tavex takaa tehokkaan takaisinoston hyvään hintaan kaikille myymilleen tuotteille.

Erittäin vaivaton ja helppo tapa sijoittaa kultaan ja hopeaan ovat suosiota niittäneet pörssissä välitetyt rahastot, ETF:t (Exchange Traded Fund). Esimerkiksi Danske Invest Kulta.

Mielenkiintoisin strategia on tietenkin kulta- ja hopeayhtiöiden osakkeisiin sijoittaminen. Siinä on selvästi isommat voittomahdollisuudet kuin fyysisessä metallissa. Toisaalta riskit ovat suuremmat, volatiliteettia on korkeaa, ja sijoittaminen vaatii perusteellista perehtymistä sekä seurantaa.

Wikipedian mukaan kullan markkinatilanne koostuu seuraavista: korukysyntä (noin 69%), teollisuus (noin 12%) ja sijoituskysyntä (noin 29%). Sijoituskysynnän korkea osuus voi myös vaikuttaa kullan hintatasoon hyvinkin vääristävästi.