Miten aloitan rahastosäästämisen?

Sijoittamisen ja säästämisen aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Vanhan Kiinalaisen sanonnan mukaan paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt. Sama pätee sijoittamiseen ja säästämiseen.

Rahastosäästäminen on siinä mielesttä helppoa että tarkemmat rahastonhoitaja tekee yksittäisiä yhtiöitä koskevat sijoituspäätökset sinun puolesta. Sinun ei siis tarvitse olla asiantuntija osataksesi hommaa.

Annan sinulle kolme vinkkiä joilla saat homman käyntiin.

1. Tarvitset sijoitustilin.

Useimmat sijoittavat rahastoihin oman verkkopankkinsa kautta. Se on siinä mielessä huono vaihtoehto koska pankit tarjoavat asiakkaalle lähtökohtaisesti vain omia tuotteitaan ja ne eivät välttämättä ole niitä parhaita. Oma suositukseni on pohjoismainen Nordnet, koska sinne tilin perustaminen ei maksa mitään ja sinulla on mahdollisuus sijoittaa tuhansiin rahastoihin ympäri maailman.

Lista suomalaisista osakevälittäjistä

2. Muista hajauttaa

Tämä on yksi tärkeimmistä ohjeista kaikessa sijoittamiseen liittyvässä. Rahastosäästämisessä tietysti hajautus kohteisiin tehdään sinun puolesta, mutta voit siitä huolimatta hajauttaa sijoituksia eri rahastoihin. Rahastotyyppejäkin on erilaisia: osakerahastoja, indeksirahastoja ja ETF-rahastoja.

Toinen tapa hajauttaa on ajallinen hajautus. Tee sijoitukset esimerkiksi kerran kuussa. Jos teet yhden ison sijoituksen, et voi olla varma oliko kurssit silloin korkealla vai matalalla. Ajallisella hajautuksella voit eliminoida ajalliset nousut ja laskut.

3. Ole kärsivällinen

Odota, aika tekee työn puolestasi.

Sijoittamisen kulmakivet

Hajauta, hajauta!

Varallisuutta sijoitettaessa unohtuu usein hajauttaminen ja sen merkitys sijoitusten onnistumiselle. Omistajarekisteröityjä arvo-osuustilejä tutkimalla voimme havaita, kuinka tänäkin päivänä valtaosalla suomalaisista varallisuus on hajautettu 1-3 osakkeeseen. Toimiva hajautus vaatii vähintään 15 osaketta, jotka toimivat eri toimialoilla. Omistusten määrällinen hajauttaminen onkin kätevä tapa vähentää sijoitusten riskiä tiputtamatta tuotto-odotusta juuri lainkaan.

Hajauttamista voidaan tarkastella myös ajallisesta näkökulmasta. Valistunut sijoittaja ostaakin osuuksia haluamistaan pörssiyhtiöistä ajallisesti hajauttaen. Tällöin riski siitä, että ostaisi vain kurssien ollessa korkealla, tippuu huomattavasti. Fiksu sijoittaja ostaa esimerkiksi kerran kuukaudessa haluamaansa osaketta, jolloin myös hankintojen keskiarvohintahinta muodostuu pitkässä juoksussa kohtuulliseksi.

Jos sijoitussummat ovat pieniä ja hajauttaminen menee hankalaksi, on syytä harkita sijoittamista sijoitusrahastoihin tai ETF-rahastoihin.

Vahdi kuluja

Pitkän aikavälin sijoituksissa kulut haukkaavat merkittävän osan sijoittajan tulevista tuotoista. Kuluja pohdittaessa kannattaa ottaa puhdas talonpoikaisjärki käyttöön; mitä enemmän välikädet veloittavat tulevista tuotoista, sen vähemmän saat sijoituksillesi todellista käteen jäävää tuottoa. Kauniit korulauseet ja lupaukset tulevista tuotoista eivät tätä tosiasiaa muuta miksikään.

Tämän hetken paras diili piensijoittajalle on Nordnetin tarjoama ilmaisten välityspalkkioiden diili (linkki).

Muutamalla nyrkkisäännöllä pääsee kuluseurannassa jo pitkälle:

  1. Älä suostu maksamaan kuukausittaisia säilytyspalkkioita rahoitusyhtiölle siitä, että osakkeesi ovat arvo-osuustilillä.
  2. Kiinnitä huomiota osakkeiden osto- ja myynti kustannuksiin. Hinnan pitää olla alle 10 euroa per toimeksianto.
  3. Jos sijoitat osakerahastoihin, huolehdi etteivät rahaston vuotuiskulut ylitä 1,0 prosenttia vuodessa.

Sijoittamisen psykologiaa

Laumakäyttäytyminen

Erään määritelmän mukaan ihmiset ovat sosiaalisia eläimiä. Yksilön terveeseen psyykkiseen kehitykseen luetaan usein kuuluvaksi kyky sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteisistä asioista nauttimiseen. Monilla elämän osa-alueilla näin on, mutta mitä sijoittamiseen tulee, on laumakäyttäytyminen vaarallista. Kun kaikki ostavat samoja osakkeita, ovat hinnat korkealla ja tulevaisuuden tuotto-odotukset matalia. Vielä tärkeämpää on huomata, mitä laumakäyttäytymisestä seuraa; poikkeuksetta edessä on tilanne jossa ostajia kyseisille osakkeille ei enää markkinoilta löydy.

Varttuneemmat lukijat muistanevat 1970 -luvun alun amerikkalaisen ”Nifty Fifty”-kuumeen, jossa reilua neljää tusinaa osaketta kannatti ammattilaisten mukaan ostaa hinnalla millä hyvänsä, koska nämä olivat ns. ”blue-chip”-yhtiöitä, joita ei tarvinnut koskaan myydä. Joukossa oli tuttuja nimiä. Suluissa vuoden 1972 P/E:t. Sony (92), Polaroid (90), McDonald`s (83) Walt Disney (76). jne.

Samantyyppisiä tilanteita on ollut mm. 1990 – luvulla Japanissa, 2000-luvulla Internet-sektorin osakkeissa.

Ylioptimismi

Liika itsevarmuus lienee yksi kohtalokkaimpia virheitä sijoittamisessa. Suurin illuusio lienee, että kykenee kerta toisensa jälkeen valitsemaan voittajaosakkeet muutaman yksinkertaisen säännön mukaan. Monissa tutkimuksissa on todettu naisten olevan parempia sijoittajia kuin miesten. Johtuuko tämä ainakin osittain naisten paremmasta kyvystä nähdä itseään objektiivisesti kaikkine heikkouksineen, jolloin myös yltiöpäinen riskinotto vähenee tai ainakin se on tiedostetumpaa?

Virheelliset kognitiiviset päätelmät

Psykologit ovat jo vuosia identifioineet monille sijoittajille tyypillisiä haitallisia taipumuksia. Yksi virheellinen oletus on nähdä vaikutusmahdollisuuksia osakekursseihin tai yhtiön tilaan, vaikka järjellä ajateltuna kenelläkään piensijoittajalla ei tälläistä vaikutusmahdollisuutta ole. Monet sijoittajat haluavat löytää säännönmukaisuuksia sieltä, missä niitä ei ole. Todellinen osakeanalyysi ja yhtiön riskiprofiilin tutkailu on paljon muutakin kuin lukujen tarkastelua, eikä yleinen taipumus yksinkertaistaa monimutkaisia asiakokonaisuuksia  tuo totuutta juuri lähemmäksi. Samoin meillä sijoittajilla on vahva taipumus hakea tukea menneistä samankaltaisista tapahtumista, joista voisi sitten menestyksekkäästi vetää analogiaa tulevalle tilanteelle, vaikka firma, aika ja tilanne ovat toiset. Sijoitus voi toki onnistua, mutta mikä osuus onkaan tuurilla ja mikä taidolla?

Erityisesti teknisen analyysin tekijöillä tuntuu olevan sitkeä harvakuva siitä, että menneellä kehityksellä voidaan ennustaa menestyksekkäästi tulevaa.

Osakemarkkinat kehittyvät pitkällä aikavälillä positiivisesti, välillä on parempia ja välillä huonompia ajanjaksoja. Jos finanssimaailmasta hakee jotain painovoimalain kaltaista tekijää, lienee paluu keskiarvoisuuteen yksi vahvimmistä vaikuttajista. Hyviä vuosia seuraavat huonot vuodet.

Jeremy Siegel on kirjassaan ”Stocks For The Long Run” laskenut S&P 500-indeksin vuosituotoksi 11.2  % / vuosi vuosilta 1946 – 2006. Huomaa kuitenkin, että luku ei ole inflaatiokorjattu. Inflaatiokorjattu tuotto osakkeissa oli tuolla ajanjaksolla 6.8 % / vuosi. Siinä meillä lienee kohtuullinen  keskiarvoistumisen mittari laajasti hajautetulle osakesalkulle.

Miten hyötyä?

Lauman mukana ei kannata sijoitusasioissa liikkua. Kollektiivinen viisaus jonkun osakkeen, sektorin tai maan paremmuudesta on usein väärässä. Lisäksi kannattaa asettaa itselleen tiettyjä rajoja esim. tyyliin: P/E on oltava aina alle 30 ja osinkoja on saatava joka vuosi. Näillä rajoilla ei löydetä ylivertaisia voittajia, mutta voidaan välttää sijoittamasta aivan hömppään kalliilla hinnalla.

Yleistä tunnelmaa markkinoilla voi kuka tahansa aistia. Onko viime aikoina listattu paljon uusia yrityksiä ja kaikki hamuavat osakkeita vai onko uutisissa lomautuksia ja irtisanomisia ym.? Huomaa paradoksi mikä markkinoilla toimii; mitä alemmaksi pörssikurssit vajoavat sitä paremmaksi muuttuvat tulevaisuuden tuotto-odotukset. Uskalla siis aloittaa pitkäjänteinen sijoittaminen ja tule markkinoille ostellen vaikka joka toinen kuukausi.

Itsetutkiskelu on rankkaa puuhaa. Pahin vastustaja ja este omalle sijoitusmenestykselle löytyy peiliin katsomalla. Markkinat ovat kaikkine puutteineenkin niin tehokkaat, että piensijoittajan todelliset mahdollisuudet saada huomattavaa ylituottoa vertailuindekseihin nähden lienevät olemattomat, kun otetaan huomioon kaikki kulut ja  suomalainen henkilöverotus. Lisäksi omalle ajallekin voinee jonkin kuvitteellisen tuntitaksan laskea? Gaussin käyrää mukaillen, pieni prosenttiosuus sijoittajista voittaa vertailuindeksit vuosien ja jopa vuosikymmenten ajan, mutta millä todennäköisyydellä voittaja olet juuri sinä?

Olisiko fiksua hajauttaa omaisuuttaan maailmalle ETF:ien kautta ja täten lukita tuleva tuotto-odotus markkinoiden keskiarvoon mahdollisimman helposti ja halvalla?

Voisiko kotimarkkina-käsitettä laajentaa kattamaan Suomen lisäksi ainakin Ruotsin, johon voi tehdä halvalla kauppaa Nordnetin välityksellä? Eikä se muukaan Eurooppa ole tavoittamattomissa, USA:sta puhumattakaan…

Sijoittamista ilman välityspalkkioita

Sijoittamisen tehokkuusen arvioinnissa erääksi tärkeimmistä kulueristä nousee osakkeiden ja rahastoiden välityspalkkiot. Olen aiemmin jo tehnyt listan suomalaisten osakkeiden välittäjistä ja ruotsalainen Nordnet on ollut piensijoittajalle useimmiten se paras vaihtoehto.

Nyt kuitenkin tupsahti sellainen tarjous, jota ei helposti purematta niele. Nordnet nimittäin tarjoaa kuukausisäästäjälle, eli henkilölle joka lupautuu sijoittamaan joka kuukausi tietyn summan, mahdollisuuden ostaa ETF-rahastoja ilman välityspalkkiota. Tällaista tarjousta ei kyllä kannata ohittaa, varsinkaan jos sijoitusstrategia on lähelläkään tämäntyyppistä ratkaisua.

Ohessa sitatti Nordnetin lähettämästä lehdistötiedotteesta (14.3.2013):

Nordnet tarjoaa ensimmäisenä Suomessa kuukausisäästämistä ETF:iin, ilman välityspalkkioita

Nordnet on lanseerannut Pohjoismaissa täysin uuden palvelun, joka mahdollistaa kuukausisäästämisen ETF:iin, ja ilman välityspalkkioita. ETF-kuukausisäästämiseen on tarjolla kokonaisuudessaan n. 40 ETF:ää markkinoiden johtavilta liikkeeseenlaskijoilta db-xtrackersiltä (Deutsche Bank), iSharesilta (BlackRock) sekä Xactilta (Handelsbanken). Nordnet ei peri ETF-kuukausisäästämisessä ETF:ien ostoista lainkaan välityspalkkioita.

Pörssinoteeratut rahastot, eli ETF:t (Exchange Traded Funds), ovat olleet jo pitkään suosittuja USA:ssa ja muualla Euroopassa. Nordnet näkee ETF:ien kasvattavan suosiotaan myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, minkä myötä ETF-kuukausisäästämiselle on kysyntää. Aluksi tarjolla on n. 40 ETF:ää ilman vipua kolmelta johtavalta liikkeeseenlaskijalta. ETF-kuukausisäästämiseen pääsee mukaan jo 50 eurolla kuussa. Kuukausisäästämisessä ETF:iin voi sijoittaa ilman välityspalkkioita ja osakkeiden tapaan ETF:ien säilytys on maksutonta.

– ETF-kuukausisäästäminen sopii hyvin pitkäaikaiseen säästämiseen, sillä ETF:ien hallinnointipalkkiot ovat yleensä alhaiset. Se, ettei ETF-kuukausisäästämisessä ole välityspalkkiota, alentaa kynnystä sukeltaa mukaan ETF:ien kiehtovaan maailmaan, sanoo Nordnet Suomen maajohtaja Niklas Odenwall.

– Nordnetin ETF-kuukausisäästämisessä säästäjät voivat valita itselleen sopivat tuotteet ETF:ien joukosta, jotka sijoittavat erilaisille osakemarkkinoille, mukaan lukien jännittäville kasvumarkkinoille ja korkorahastoihin. Jotkut sijoittajat pitävät pörssinoteerattuja rahastoja korkean riskin sijoitustuotteina, mutta asia on pikemminkin päinvastoin. ETF-kuukausisäästäminen on helppo ja edullinen keino hajauttaa sijoituksia pitkällä aikavälillä, mikä vähentää sijoitusten riskiä, sanoo Odenwall.

Jo yli 30 000 asiakasta on käynyt kauppaa ETF:illä Nordnetin kautta, mikä on pitkälti ETF:ien alhaisempien hallinnointipalkkioiden ansiota verrattuna tavallisiin sijoitusrahastoihin.

Google haut talouden indikaattoreina?

Näitäkin sivuja selailee päivittäin kymmeniä, satoja ihmisiä. Se, mitä kautta lukijat sivuille päätyy, on mielenkiintoista. Yleisin muoto on saapua hakukoneiden kautta etsiessä itselle mielenkiintoisesta aiheesta. Eri hakusanojen hakumäärillä voi seurata helposti, mitkä ovat päivän polttavia puheenaiheita. Uutiskeilassa olevien yritysten nimillä päädytään sivuille usein, mutta myös selkeitä sijoittamiseen liittyviä trendejä on välillä havaittavissa.

Viime aikoina hakusana etf-rahastot on ohjannut nousevassa määrin ihmisiä sivustolle. Myöskin hakusana warrantti on herättänyt nousevaa mielenkiintoa. Toisaalta taas shorttaus ja lyhyeksi myynti on vähentänyt osuuttaan huomattavasti.

Voisiko näistä tehdä suurempia johtopäätöksiä markkinapsykologian kannalta? Siihen antaa oikean vastauksen vain aika!