Kuva inflaatiosta

Mikä on inflaatio?

70-luvulla amerikkalaisten julistivat inflaation talouden pahimmaksi viholliseksi. Toisen maailmansodan aikoihin talo maksoi keskimäärin 5000 ja auto 1000 dollaria. Nykyään näistä kaikista saa maksaa paljon enemmän ja syyllinen on inflaatio.

Mikä inflaatio on?

Inflaatio tarkoittaa tavaroiden ja palveluiden hintatason nousua eli toisaalta rahan ostovoiman heikkenemistä. Mitä suurempi inflaatio on, sitä vähemmän voit ostaa samalla rahamäärällä tulevaisuudessa. Jos inflaatio on 2 prosenttia vuodessa, maksaisit 10 euroa maksavasta ateriasta ensi vuonna 10,2 euroa.

Korkea inflaatio onkin kuluttajalle jopa hieman pelottava tilanne. Pelko syntyy siitä, ettei palkkataso kehity samassa tahdissa inflaation mukana ja kuluttaja ei pysty hankkimaan samoja hyödykkeitä kuin aiemmin.

Inflaation syyt

Inflaation muutoksiin voi olla useita syitä nykypäivän globaalissa maailmassa. Sodat, levottomuudet ja poliittiset päätökset vaikuttavat maailmantalouteen. Inflaation heilahtelut ei kuitenkaan aina vaadi konflikteja vaan syyt voivat olla paljon yksinkertaisempia.

Alla yleisimmät inflaation syyt:

  • Kysyntäinflaatio: tuotteista on enemmän kysyntää kuin tarjontaa -> hinnat nousevat
  • Kustannusinflaatio: tuotantokustannukset nousevat -> hintoja on pakko nostaa
  • Monetaarinen inflaatio: rahaa on liikkeellä “liian” paljon -> rahan arvo laskee
  • Odotusinflaatio: ennakoidaan inflaatiota ja nostetaan palkkoja -> hinnat nousevat

Näihin inflaation syihin pystytään usein vaikuttamaan. Kysyntäinflaation pystyy ennakoimaan lisäämällä tuotantoa ja palkkaamalla lisää työvoimaa.

Kustannusinflaatiota eli tuotantokustannusten nousua voidaan hillitä verotusta sekä kilpailua säätelemällä.

Tunnetuin (monetaarisen) inflaation säätelykeino on Euroopan Keskupankin ohjauskoron säätely. Jos inflaatio lähtee kiihtymään, EKP voi nostaa ohjauskorkoa, jolloin lainarahan hinta nousee ja sitä kautta lainanotto vähenee. EKP käyttää vipua myös toiseen suuntaan eli kun talouskasvu hiipuu, ohjauskorkoa lasketaan.

Inflaation seuraukset

Kuluttajan huomaavat inflaation vaikutukset helpoiten kauppaostosten yhteydessä, kun ruokakassi maksaakin enemmän kuin aikaisemmin. Lyhyellä aikavälillä eroa ei kuitenkaan huomaa, mutta jos vertaat mitä bensiini, maitopurkki tai kahvipaketti maksoi 10 vuotta sitten, huomaa miten inflaatio on nostanut hintoja.

Kuitenkaan inflaatio ei välttämättä nosta kaikkien tuotteiden ja palveluiden hintoja, hyvä esimerkki on kodin elektroniikka. Nykyään saa samalla rahalla 60 tuumaisen taulutelevision kuin 10 vuotta sitten sai 24 tuumaisen.

Inflaatiolla on keskeinen vaikutus talouden suhdanteisiin Suomessa ja koko maailmassa. Siihen vaikuttaa myös talouskasvu ja työttömyystilanne. Euroopan Keskuspankki tavoittelee euroalueelle vakaata inflaatiota, n. 2 vuodessa.

Epävakaasta ja korkeammasta inflaatiosta olisi haittaa kuluttajille ja yrityksille ja sitä kautta se olisi vahingollista kokonaistaloudelle. Epävakaa inflaatio aiheuttaa markkinoille epävarmuutta ja tehottomuutta, koska se vaikeuttaa investointien suunnittelua. Inflaation vaikutukset heijastuvatkin vahvasti yritysten investointihalukkuuteen sekä kuluttajien ostokäyttäytymiseen.

Inflaation mittaaminen

Inflaatiota mitamaan indekseillä eikä sen mittaaminen ole ihan yksiselitteistä. Kuluttajahintaindeksi on yleisin termi mihin viitataan, kun puhutaan inflaatiosta. Inflaatiolukemat johdetaan kuitenkin kahdesta eri indeksistä:

  • Kuluttajahintaindeksi (Consumer Price Index, CPI) mittaa kulutushyödykkeiden kuten ruuan, vaatteiden, autojen tai öljyn hintoja. Kuluttajanhintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta osmien tavaroiden ja palveluiden hintoja painotettuna niiden kulutusosuuksilla.
  • Tuottajahintaindeksi (Producer Price Index, PPI) mittaa tuottajien hintoja hyödykkeille ja palveluille

Pitkän aikavälin inflaatiota kuvataan usein myös elinkustannusindeksillä, jota käytetään viiteindeksinä yleisesti esimerkiksi asuinhuoneistojen vuokrasopimuksissa.

Inflaatio Suomessa 2019

Inflaatio on Suomessa ollut suhteellisen tasaista ja matalaa viimeisimmät vuodet. Inflaatiotrendi onkin selvästi matalampi Euroon liittymisen jälkeen kuin ennen euroaikaa.

Alla olevasta kaaviosta huomaa, miten korkealla tasolla inflaatio oli 80-luvulla sekä ennen 90-luvun lamaa. Myös vuonna 2006 ennen globaalia finanssikriisiä, inflaatio oli yli 4% prosentissa.

Kuva Suomen inflaatiosta vuosina 1980-2019
Kuluttajahintaindeksin muutokset Suomessa 1/1980-10/2019 (Lähde: https://findikaattori.fi/fi/1)

Miten inflaatio vaikuttaa korkotasoon?

Kun mediassa puhutaan inflaatiosta, puhutaan myös koroista. Euroopassa korkotasoa ohjailee Euroopan keskuspankki, joka määrittää kokouksissaan ohjauskoron tason.

Kiihtyvässä inflaatiossa EKP nostaa ohjauskorkoa mikä nostaa lainarahan hintaa ja siten hillitsee yritysten ja kuluttajien lainanottohalukkuutta ja täten myös hintojen nousua. Taloussuhdanteen heikentyessä EKP taas vääntää lainavivun kohti nollaa stimuloidakseen talouskasvua.

Miten inflaatio vaikuttaa sijoittamiseen?

Sijoittajan ei tarvitse olla inflaatiosta yhtä lailla huolissaan kuin esimerkiksi kuluttajan. Yritysten tuotot yleensä korreloivat positiivisesti inflaation kanssa eli pörssiosakkeisiin sijoittavalle kiihtyvä inflaatio saattaa olla jopa hyvä asia, koska tällöin eri omaisuusluokkien ja etenkin osakkeiden hinnat nousevat.

Myös lainarahalla asuntosijoittamista harrastavalle voi inflaatio olla hyvä juttu, koska ihmisten ostovoima paranee ja sitä kautta myös asuntojen hinta- ja vuokratasot yleensä nousevat.

Kiihtyvässä inflaatiossa kärsijän osaan sen sijaan jää korkosijoittaja. Esimerkiksi jos olet sijoittanut valtionlainaan, jonka korko on 4% ja inflaatio nousee 4 prosenttiin tai sen yli, vuotuinen tuotto jää nollaan. Myös lainapapereiden jälleenmyyntiarvo tippuu, kun korkotaso inflaation myötä nousee.

Hyperinflaatio

Hyperinflaatio tarkoittaa erityisen voimakasta inflaatiota, rajana pidetään yleensä noin 50% inflaatiota. Hyperinflaatio voi pahimmassa tapauksessa kaataa koko valtion talouden ja valuutan. 1920-luvulla Saksan inflaatio oli 2500% kuukaudessa. Venezuelassa ollaan päästy vielä hurjempiin lukemiin, kun sen inflaatio oli vuonna 2018 yli 900 000%!

Hyperinflaatio on tuhoisa tila, koska tällöin ihmisillä ei ole varaa edes perustarpeiden hankintaan. Esimerkiksi Venezuelassa kahvikupin hinta nousi puolessa vuodessa muutamasta Bolivarista yli 5 000 Bolivariin! Hyperinflaatio johtuu usein huonosta hallinnoista ja politiikasta, kuten Venezuelassakin.

Deflaatio

Deflaatio on inflaation vastakohta eli se tarkoittaa rahan arvon nousemista. Toisin sanoen samalla rahalla saisi kaupasta enemmän hyödykkeitä kuin aikaisemmin. Yhtäkkiä saattaisi kuulostaa hyvältä, että rahan arvo nousee, mutta deflaatio on todellisuudessa vahingollinen tila maan taloudelle.

Deflaatio astuu mukaan kuvioihin yleensä silloin, kun maan taloudella menee huonosti. Deflaatio on usein myös itseään voimistava kierre, koska alenevien hintojen toivossa kuluttajat yleensä vähentävät kuluttamistaan mikä taas heikentää talouskasvua ja sitä kiihdyttää työttömyyttä. Asuntovelalliselle deflaatio tarkoittaa sitä, että lainamäärä pysyy samana, mutta samaan aikaan asunnon arvo laskee.

Tärkeitä linkkejä:

Sinua voisi myös kiinnostaa: