Hedgerahastot

Hedgerahastot

Hedgerahasto on sijoitusrahasto, joka pyrkii markkinatilanteesta riippumatta kasvattamaan arvoaan. Se on absoluuttisen tuottotavoitteen rahasto kun perinteiset rahastot pyrkivät vain voittamaan vertailuindeksinsä.

Hedgerahastot pähkinänkuoressa

Hedgerahastot pyrkivät markkinoista riippumattomaan tuottoon ja salkunhoitajilla on enemmän vapauksia ja mahdollisuuksia kuin perinteisissä rahastoissa.

Hedgerahaston sijoitusstrategia

Hedgerahaston sijoitusstrategiat poikkeavat perinteisistä rahastoista usein merkittävästi. Osake- ja korkosijoitusten lisäksi hedgerahastot sijoittavat esimerkiksi valuuttoihin tai raaka-aineisiin. Jonkinasteinen johdannaisten käyttö on olennainen osa sijoitusten arvon suojaamista. Eri hedgerahastot toteuttavat erilaisia sijoitusstrategioita. Kuten perinteisemmät rahastot, osa hedgerahastoista pyrkii tasaiseen ja maltilliseen arvonnousuun. Osa hedgerahastoista sallii suuren arvonvaihtelun eli volatiliteetin tavoitellen suureen arvonnousuun.

Sijoitusten suojaaminen

Sana hedge (englannin sanasta hedge jonka merkitys on aitaaminen, suojautuminen, toisaalta myös hämärä tai huono) viittaa sijoitukseen, jolla vähennetään toisen sijoituksen riskiä tai eliminoidaan se kokonaan. Toisaalta termi “hedge” tulee rahapelimaailmasta, esim. ruletin pelitavasta “hedging your bets”, jossa pelimerkit laitetaan numeroryhmien risteysviivoille.

Sijoituksen suojaaminen luonnollisesti maksaa, mutta vastaavasti tuloksen ennustettavuus paranee ja riskit pienenevät. Sijoitusrahastojen ulkopuolella “hedgeämiseksi” voisi ajatella esimerkiksi yritysten tekemät johdannaissopimukset (kuten futuurit) raaka-aineiden ostamisesta tiettyyn hintaan riippumatta ajoittain vaihtelevasta markkinahinnasta ja yksityishenkilöiden ottamat vahinkovakuutukset.

Riskinoton kritiikki

Hedgerahastoja kohtaan on esitetty kritiikkiä, koska osa niistä käyttää merkittävästi johdannaisia – ei pelkästään suojaukseen vaan myös markkinanäkemyksen ottamiseen, mikä kohottaa riskitasoa. Näin hedgerahastosta tulee käytännössä vipurahasto. Osa sijoittajista ei kuitenkaan tätä huomaa.

Osa hedgerahastoista hakee arvonnousua esimerkiksi jakamalla monialayhtiöitä, joista ne hakevat määräysvaltaa isojen pääomien turvin.

Tunnetuin esimerkki hedgerahastojen riskienhallinnan epäonnistumisesta on Long-Term Capital Managementin (LTCM) romahtaminen 1998. LTCM:n romahtaminen uhkasi aiheuttaa vakavia ongelmia rahoitusmarkkinoilla, joten Yhdysvaltojen keskuspankin FEDin johdolla järjestettiin pelastusoperaatio ongelmien leviämisen estämiseksi.

Lokakuun 2008 finanssikriisissä nimenomaan hedgerahastojen arvonlaskun uskottiin olleen osa markkinavaihteluiden jyrkentymiseen.

Kenelle hedgerahastot sopivat?

Hedgerahastoihin on sijoitettu 1,1% maailman finanssiyhtiöiden hallinnoimasta sijoitusvarallisuudesta. Osuus ei siis ole valtava. Hedgerahastojen varallisuudesta yli 60% tulee instituutioilta eli ne ovatkin suunnattu pääasiassa ammattilaisille ja institutionaalisille sijoittajille.

Hedgerahastot sopivat isommille sijoittajille ensinnäkin siitä syystä, että niiden minimimerkintäsummat ovat usein korkeita, jopa satojatuhansia euroja tai jopa miljoonan.

Koska hedgerahastojen sijoitustoiminta ei ole yhtä säädeltyä ja riskejä voi ottaa vivuttamalla ja johdannaisilla, ne sopivat sijoittajilla, joille on merkittävä varallisuus. Toisin kuin perinteisissä rahastoissa, hedgerahaston varat eivät ole useinkaan hyvin hajautettuja vaan näkemystä otetaan keskitetysti.

Hedgerahastoilla ei ole velvollisuutta kertoa strategiaansa julki, jolloin salkunhoitotiimi pystyy varjelemaan hyväksi havaitsemaansa strategiaa. Ilmarisen Alfa on hyvä esimerkki tästä.

Hedgerahastot Suomessa

3C Edge
AJ Value Hedge
Aventum Pension
Danske Invest Neutral
Eliksir K
eQ Active Hedge
Estlander&Partners Freedom
ICECAPITAL Alternative Beta
Nordea 1 – Multi-Asset BP
OP Absoluuttinen Salkku
UB View
UB Wave

Tutustu myös muihin rahastotyyppeihin

Katso myös