ETF-sijoittaminen vs. suora osakesijoittaminen

Olen Taloudellinen Ajattelija ja kirjoitan blogia taloudellisesta ajattelusta ja sijoittamisesta osoitteessa https://taloudellinenajattelu.fi/. Aloitin sijoittamisen suorista osakesijoituksista, mutta myöhemmin olen todennut, että ETF-rahastot ovat erinomainen työkalu sijoitussalkun hajauttamiseen kustannustehokkaasti. Käyn nyt läpi ETF-sijoittamisen ja suorien osakesijoitusten hyötyjä, riskejä ja heikkouksia. Oman näkemykseni mukaan tasapainoinen sijoitussalkku sisältää suoria osakesijoituksia ja ETF:iä tai vaihtoehtoisesti pelkästään ETF:iä.

Mitä on ETF-sijoittaminen?

ETF on lyhenne sanoista Exchange-Traded Fund eli pörssiosakkeen tavoin vaihdettava rahasto. Perinteisiin rahastoihin voi tehdä merkinnän haluamallaan summalla, esimerkiksi 1000 eurolla. ETF:iin ei tehdä merkintää millään summalla, vaan niistä ostetaan osuuksia pörssissä samaan tapaan kuin yritysten osakkeita ostetaan kappaleittain. Näin ollen ETF:ien yksikköhinta määrittää oston suuruuden; jos yhden osuuden hinta olisi esimerkiksi 55 euroa, niin tuhannella eurolla voisi ostaa 18 osuutta.

Useimmissa tapauksissa ETF-rahastot noudattelevat jotakin indeksiä, esimerkiksi amerikkalaista S&P500-indeksiä, joka on maailman seuratuin pörssi-indeksi. ETF voi seurata myös hyödykkeen hintaa, kuten kultaa tai öljyä, joten niiden avulla voi helposti ja tehokkaasti hajauttaa sijoituksiaan eri omaisuusluokkiin. Suurin osa ETF:stä on passiivisia, indeksiä seuraavia rahastoja, mutta joukkoon mahtuu myös aktiivisesti hoidettuja rahastoja. Kannattaa siis perehtyä huolella siihen mitä haluaa ja mitä on saamassa. Pörssi-indeksien tapauksessa kannattaa verotusmielessä valita ETF:t, jotka sijoittavat osingot uudelleen rahaston sisällä. Tällöin säästyy osinkoveroilta ja pääsee täysimääräisesti nauttimaan korkoa korolle -efektistä.

Mitä hyötyjä ETF-sijoittamisessa on?

ETF:t voivat sisältää satojen tai jopa tuhansien yritysten osakkeita paketoituna yhteen tuotteeseen. Näin ollen ostamalla yhtä tuotetta on mahdollisuus saada todella laaja hajautus eri toimialojen ja eri maantieteellisten alueiden välillä. Näin voi saada niin laajan hajautuksen, että periaatteessa vain yhdellä tuotteella voisi saada pätevän sijoitussalkun riskienhallintamielessä. Tämä on helppoa ja kustannustehokasta.

Hyvän hajautuksen ansiosta ETF:llä saa markkinoiden keskimääräisen tuoton. Tämä voi kuulostaa heikolta, mutta tutkimusten mukaan edes harva ammattilainen onnistuu pitkällä aikavälillä saamaan sijoituksilleen markkinoiden keskimääräistä tuottoa. Kyseessä on siis varsin kelvollinen tuotto-odotus etenkin, kun ottaa huomioon käytetyn ajan ja vaivan, joka ETF-sijoitusten tapauksessa jää minimaaliseksi. Yhtälöä parantaa vielä ETF:ien matalat kulut verrattuna perinteisiin rahastoihin. Jos perinteisten pankkien hallinnoimien rahastojen kulut ovat noin 1% luokkaa, niin ETF:ssä normaalit kulut ovat vain viidennes tästä eli noin 0,2% luokkaa. Ehkä tässä syy miksi pankit eivät liiemmin mainosta ETF:iä.

ETF-rahastot sopivat erinomaisesti pitkäjänteiseen sijoittamiseen, jossa rahastoa ostetaan vuosien tai vuosikymmenten pitoon. Tuotteet ovat verotehokkaita, kiitos osinkojen uudelleensijoittamisen ja lisäksi indeksit korjaavat itse itseään, mikäli jokin indeksin yritys menestyy heikosti. Yritys tippuu pois indeksistä ja jokin paremmin menestyvä yritys ottaa sen paikan. Näin ollen konkurssiriskiä ei ole.

Yllä mainituista syistä ETF:t sopivat erinomaisesti kuukausisäästökohteiksi, jossa valikoituja tuotteita ostetaan pitkäjänteisesti joka kuukausi. Näin saa sijoitussalkkuun myös ajallisen hajauttamisen ja välttyy riskiltä, että olisi ostanut kaiken juuri kun hinnat olivat korkeimmillaan. Kuukausisäästö on myös erinomainen tapa säästää ja sijoittaa palkkatyöläisille, joita meistä suurin osa on.

Mitä riskejä ja heikkouksia liittyy ETF-sijoittamiseen?

ETF:t eivät ole immuuneja arvon laskulle, mikäli niiden sisältämät omaisuuserät tulevat alas. Eli kuten kaikkien muidenkin omaisuusluokkien tapauksessa, myös ETF:t voivat tippua, mikäli talous sakkaa. Pahimmillaan ETF:t voivat olla hyvin monimutkaisia tuotteita, joiden arvonmäärittäminen voi olla hyvinkin haastavaa. Tästä syystä voi olla vaikea ennustaa miten ETF:n hinta tulee liikkumaan. Huolellinen perehtyminen ETF:n omistuksiin on siis tarpeen.

Joidenkin pienempien ETF:ien tapauksessa voi kohdata likviditeettiriskin eli rahasto-osuuksia ei välttämättä saa myytyä silloin kun haluaisi. Kannattaakin kiinnittää huomiota ETF:n hallinnoiman nettovarallisuuden määrään. Mikäli se on alle sata miljoonaa euroa (100 000 000 €), niin likviditeettiriski saattaa olla todellinen riski. Tällöin myyminen voi tulla ennakoitua kalliimmaksi tiukan paikan tullen, kun ostajia ei olekaan tarjolla haluttuun hintaan.

ETF:ien idea on hajauttaa ja minimoida riskejä, joten tästä syystä niihin liittyvät riskit ovat lähinnä tuoteteknisiä. Valitsemalla salkkuun isojen talojen isoja ETF:iä (esim. BlackRock iShares) pysyy selvillä vesillä.

Mitä on suora osakesijoittaminen?

Suurimmalle osalle tätä tekstiä lukevia suorat osakesijoitukset ovat varmasti tuttuja. Kyseessä on siis yksittäisten yhtiöiden osakkeet, joita voi ostaa pörssistä. Esimerkiksi Nokian tai Nordean osake on tällainen. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että yksittäinen osake edustaa aina yhtä yhtiötä.

Mitä hyötyjä on suorilla osakesijoituksilla?

Vain suorat osakesijoitukset mahdollistavat täyden näkemyksen ottamisen yksittäisen yrityksen menestyksestä. Jos siis on vahva näkemys jonkin yrityksen tulevaisuudesta, niin suoralla sijoituksella yhtiön osakkeisiin pääsee osaksi mukaan tätä tarinaa. Tällöin saa täysmääräisesti nauttia tuotoista, mikäli yritys menestyy. Parhaimmillaan tämä voi johtaa ylituottoihin, joista indeksisijoittavat voivat vain haaveilla.

Monet tutkimukset ovat tunnistaneet, että noin 10 yhtiön osakkeilla eri maantieteellisiltä alueilta ja eri toimialoilta voi saada riittävän hajautuksen sijoitussalkkuun. Tämä on vielä kohtuullisen hallittava määrä osakkeita, joten ETF:iä ei välttämättä tarvita hyvin hajautettuun salkkuun. Lisäksi suorilla osakkeilla voi päättää valita vain toimialojen parhaat yhtiöt omaan salkkuun. Laskusuhdanteissa markkinajohtajat usein pärjäävät parhaiten, joten tämä voi olla hyvä strategia laskusuhdanteiden varalta.

Suorat osakesijoitukset toimivat erityisen hyvin, mikäli työnsä puolesta pääsee lähelle jotakin toimialaa tavalla, jossa saa informaatioetua suhteessa muihin sijoittajiin. Suomessa tällainen ala voisi olla esimerkiksi metsäteollisuus, jossa meillä on kotimaan pörssissä markkinoiden suurimpia pelureita (UPM, Stora Enso, Metsä Board).

Mitä riskejä ja heikkouksia osakesijoittamiseen liittyy?

Suurin riski mitä sijoitusmaailmassa voi kantaa on yksittäisen yhtiön osake. Toimialat muuttuvat ja uusia kilpailijoita syntyy jatkuvasti. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä suurempi riski on, että jokin kilpailija tulee disruptoimaan toimialan ja asettaa vanhat toimijat ahdinkoon. Näin voi käydä jopa markkinajohtajille. Tästä syystä osakkeenomistajat eivät pääse koskaan lepäämään, vaan markkinoiden tapahtumia on syytä seurata aktiivisesti. Jokaiseen uutiseen ei kannata reagoida, mutta aina pitäisi tietää missä mennään ja mitä odottaa. Näistä syistä suoria osakesijoituksia on vaikea suositella pitkäaikaiseen pitoon, mikäli ei ole valmis seuraamaan markkinoita aktiivisesti.

Vaikka yksittäisten yritysten osakkeilla on mahdollista luoda kattava hajautus toimialojen ja maantieteellisten alueiden välille, on se huomattavasti vaikeampaa kuin saman tekeminen ETF:llä. Toimialatuntemuksen kerääminen monilta eri toimialoilta voi myös olla työlästä ja aikaavievää. Ulkomaille sijoittamisessa haasteeksi voi tulla ajankohtaisen materiaalin löytäminen kielellä, jota itse ymmärtää. Toki kääntäjätyökalut ovat nykypäivänä jo hyviä, joten missään nimessä mahdotonta informaation kerääminen ei ole.

Suoria osakesijoituksia on vaikea nähdä hyvänä kuukausisäästökohteena ainakaan perinteisessä mielessä, jossa ostettaisiin osuuksia kuukaudesta toiseen. Hajautuksesta kun on hyvä pitää kiinni riskienhallinnan takia ja mikäli ostaisi kaikkia portfolion osakkeita joka kuukausi lisää, niin kulut saattaisivat välittäjästä riippuen nousta korkeiksi. Mikäli haluaa ostaa suoria osakkeita kuukausisäästömielessä, niin kannattaa valita sellainen osakevälittäjä, jolla pieniä kauppoja voi tehdä maltillsella hinnoittelulla.

Millainen on tasapainoinen sijoitussalkku?

Oman näkemykseni ja kokemukseni mukaan tasapainoinen sijoitussalkku sisältää ETF:iä salkun kivijalkana. Omassa sijoitussuunnitelmassani olen määritellyt sopivaksi ETF:ien osuudeksi 50% salkusta. Loput 50% sijoitan suomalaisiin osakkeisiin. Suomalaisiin sen takia, että niistä on helposti ja kattavasti saatavilla ajantasaista informaatiota. Pyrin pitämään sijoittamisen teknisesti mahdollisimman yksinkertaisena, jotta voin keskittyä olennaiseen eli markkinoiden ja yhtiöiden analysointiin. Mikäli haluaisin käyttää vähemmän aikaa sijoittamiseen, korvaisin suorat osakesijoitukset ETF:llä ja muilla perinteisillä matalakuluisilla rahastoilla. Voisi siis ajatella, että omasta mielenkiinnosta ja ajankäytöstä riippuen sopiva ETF:ien paino salkussa on 50% – 100%.

Osakepoiminta on mukava ja palkitseva harrastus, mutta etenkin varallisuuden kasvaessa riskienhallinnan rooli korostuu ja hajautuksella on yhä enemmän väliä. Tällöin ETF:t kuukausisäästöohjelman kautta tasapainottavat salkkua erinomaisesti. Yksittäiselle osakkeelle en suosittele yli 10% painoarvoa salkussa riskienhallinnan takia, mutta yksittäisellä ETF:llä paino voi hyvin olla yli 10%, sillä nämä on hajautettu satoihin eri yrityksiin.

Mikäli haluat lukea enemmän omista virheistäni, kun aloitin sijoittamisen ja suosituksistani opitun pohjalta, niin klikkaa kirjoitukseeni aiheesta. Minua voit seurata blogini lisäksi myös Twitterissä, ja Nordnetin Sharevillessä.

 

Lisää sijoittamisesta:

Sijoittamisen kulmakivet

Hajauta, hajauta!

Varallisuutta sijoitettaessa unohtuu usein hajauttaminen ja sen merkitys sijoitusten onnistumiselle. Omistajarekisteröityjä arvo-osuustilejä tutkimalla voimme havaita, kuinka tänäkin päivänä valtaosalla suomalaisista varallisuus on hajautettu 1-3 osakkeeseen. Toimiva hajautus vaatii vähintään 15 osaketta, jotka toimivat eri toimialoilla. Omistusten määrällinen hajauttaminen onkin kätevä tapa vähentää sijoitusten riskiä tiputtamatta tuotto-odotusta juuri lainkaan.

Hajauttamista voidaan tarkastella myös ajallisesta näkökulmasta. Valistunut sijoittaja ostaakin osuuksia haluamistaan pörssiyhtiöistä ajallisesti hajauttaen. Tällöin riski siitä, että ostaisi vain kurssien ollessa korkealla, tippuu huomattavasti. Fiksu sijoittaja ostaa esimerkiksi kerran kuukaudessa haluamaansa osaketta, jolloin myös hankintojen keskiarvohintahinta muodostuu pitkässä juoksussa kohtuulliseksi.

Jos sijoitussummat ovat pieniä ja hajauttaminen menee hankalaksi, on syytä harkita sijoittamista sijoitusrahastoihin tai ETF-rahastoihin.

Vahdi kuluja

Pitkän aikavälin sijoituksissa kulut haukkaavat merkittävän osan sijoittajan tulevista tuotoista. Kuluja pohdittaessa kannattaa ottaa puhdas talonpoikaisjärki käyttöön; mitä enemmän välikädet veloittavat tulevista tuotoista, sen vähemmän saat sijoituksillesi todellista käteen jäävää tuottoa. Kauniit korulauseet ja lupaukset tulevista tuotoista eivät tätä tosiasiaa muuta miksikään.

Tämän hetken paras diili piensijoittajalle on Nordnetin tarjoama ilmaisten välityspalkkioiden diili (linkki).

Muutamalla nyrkkisäännöllä pääsee kuluseurannassa jo pitkälle:

  1. Älä suostu maksamaan kuukausittaisia säilytyspalkkioita rahoitusyhtiölle siitä, että osakkeesi ovat arvo-osuustilillä.
  2. Kiinnitä huomiota osakkeiden osto- ja myynti kustannuksiin. Hinnan pitää olla alle 10 euroa per toimeksianto.
  3. Jos sijoitat osakerahastoihin, huolehdi etteivät rahaston vuotuiskulut ylitä 1,0 prosenttia vuodessa.

Sijoittamisen psykologiaa

Laumakäyttäytyminen

Erään määritelmän mukaan ihmiset ovat sosiaalisia eläimiä. Yksilön terveeseen psyykkiseen kehitykseen luetaan usein kuuluvaksi kyky sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteisistä asioista nauttimiseen. Monilla elämän osa-alueilla näin on, mutta mitä sijoittamiseen tulee, on laumakäyttäytyminen vaarallista. Kun kaikki ostavat samoja osakkeita, ovat hinnat korkealla ja tulevaisuuden tuotto-odotukset matalia. Vielä tärkeämpää on huomata, mitä laumakäyttäytymisestä seuraa; poikkeuksetta edessä on tilanne jossa ostajia kyseisille osakkeille ei enää markkinoilta löydy.

Varttuneemmat lukijat muistanevat 1970 -luvun alun amerikkalaisen “Nifty Fifty”-kuumeen, jossa reilua neljää tusinaa osaketta kannatti ammattilaisten mukaan ostaa hinnalla millä hyvänsä, koska nämä olivat ns. “blue-chip”-yhtiöitä, joita ei tarvinnut koskaan myydä. Joukossa oli tuttuja nimiä. Suluissa vuoden 1972 P/E:t. Sony (92), Polaroid (90), McDonald`s (83) Walt Disney (76). jne.

Samantyyppisiä tilanteita on ollut mm. 1990 – luvulla Japanissa, 2000-luvulla Internet-sektorin osakkeissa.

Ylioptimismi

Liika itsevarmuus lienee yksi kohtalokkaimpia virheitä sijoittamisessa. Suurin illuusio lienee, että kykenee kerta toisensa jälkeen valitsemaan voittajaosakkeet muutaman yksinkertaisen säännön mukaan. Monissa tutkimuksissa on todettu naisten olevan parempia sijoittajia kuin miesten. Johtuuko tämä ainakin osittain naisten paremmasta kyvystä nähdä itseään objektiivisesti kaikkine heikkouksineen, jolloin myös yltiöpäinen riskinotto vähenee tai ainakin se on tiedostetumpaa?

Virheelliset kognitiiviset päätelmät

Psykologit ovat jo vuosia identifioineet monille sijoittajille tyypillisiä haitallisia taipumuksia. Yksi virheellinen oletus on nähdä vaikutusmahdollisuuksia osakekursseihin tai yhtiön tilaan, vaikka järjellä ajateltuna kenelläkään piensijoittajalla ei tälläistä vaikutusmahdollisuutta ole. Monet sijoittajat haluavat löytää säännönmukaisuuksia sieltä, missä niitä ei ole. Todellinen osakeanalyysi ja yhtiön riskiprofiilin tutkailu on paljon muutakin kuin lukujen tarkastelua, eikä yleinen taipumus yksinkertaistaa monimutkaisia asiakokonaisuuksia  tuo totuutta juuri lähemmäksi. Samoin meillä sijoittajilla on vahva taipumus hakea tukea menneistä samankaltaisista tapahtumista, joista voisi sitten menestyksekkäästi vetää analogiaa tulevalle tilanteelle, vaikka firma, aika ja tilanne ovat toiset. Sijoitus voi toki onnistua, mutta mikä osuus onkaan tuurilla ja mikä taidolla?

Erityisesti teknisen analyysin tekijöillä tuntuu olevan sitkeä harvakuva siitä, että menneellä kehityksellä voidaan ennustaa menestyksekkäästi tulevaa.

Osakemarkkinat kehittyvät pitkällä aikavälillä positiivisesti, välillä on parempia ja välillä huonompia ajanjaksoja. Jos finanssimaailmasta hakee jotain painovoimalain kaltaista tekijää, lienee paluu keskiarvoisuuteen yksi vahvimmistä vaikuttajista. Hyviä vuosia seuraavat huonot vuodet.

Jeremy Siegel on kirjassaan “Stocks For The Long Run” laskenut S&P 500-indeksin vuosituotoksi 11.2  % / vuosi vuosilta 1946 – 2006. Huomaa kuitenkin, että luku ei ole inflaatiokorjattu. Inflaatiokorjattu tuotto osakkeissa oli tuolla ajanjaksolla 6.8 % / vuosi. Siinä meillä lienee kohtuullinen  keskiarvoistumisen mittari laajasti hajautetulle osakesalkulle.

Miten hyötyä?

Lauman mukana ei kannata sijoitusasioissa liikkua. Kollektiivinen viisaus jonkun osakkeen, sektorin tai maan paremmuudesta on usein väärässä. Lisäksi kannattaa asettaa itselleen tiettyjä rajoja esim. tyyliin: P/E on oltava aina alle 30 ja osinkoja on saatava joka vuosi. Näillä rajoilla ei löydetä ylivertaisia voittajia, mutta voidaan välttää sijoittamasta aivan hömppään kalliilla hinnalla.

Yleistä tunnelmaa markkinoilla voi kuka tahansa aistia. Onko viime aikoina listattu paljon uusia yrityksiä ja kaikki hamuavat osakkeita vai onko uutisissa lomautuksia ja irtisanomisia ym.? Huomaa paradoksi mikä markkinoilla toimii; mitä alemmaksi pörssikurssit vajoavat sitä paremmaksi muuttuvat tulevaisuuden tuotto-odotukset. Uskalla siis aloittaa pitkäjänteinen sijoittaminen ja tule markkinoille ostellen vaikka joka toinen kuukausi.

Itsetutkiskelu on rankkaa puuhaa. Pahin vastustaja ja este omalle sijoitusmenestykselle löytyy peiliin katsomalla. Markkinat ovat kaikkine puutteineenkin niin tehokkaat, että piensijoittajan todelliset mahdollisuudet saada huomattavaa ylituottoa vertailuindekseihin nähden lienevät olemattomat, kun otetaan huomioon kaikki kulut ja  suomalainen henkilöverotus. Lisäksi omalle ajallekin voinee jonkin kuvitteellisen tuntitaksan laskea? Gaussin käyrää mukaillen, pieni prosenttiosuus sijoittajista voittaa vertailuindeksit vuosien ja jopa vuosikymmenten ajan, mutta millä todennäköisyydellä voittaja olet juuri sinä?

Olisiko fiksua hajauttaa omaisuuttaan maailmalle ETF:ien kautta ja täten lukita tuleva tuotto-odotus markkinoiden keskiarvoon mahdollisimman helposti ja halvalla?

Voisiko kotimarkkina-käsitettä laajentaa kattamaan Suomen lisäksi ainakin Ruotsin, johon voi tehdä halvalla kauppaa Nordnetin välityksellä? Eikä se muukaan Eurooppa ole tavoittamattomissa, USA:sta puhumattakaan…

Sijoittamista ilman välityspalkkioita

Sijoittamisen tehokkuusen arvioinnissa erääksi tärkeimmistä kulueristä nousee osakkeiden ja rahastoiden välityspalkkiot. Olen aiemmin jo tehnyt listan suomalaisten osakkeiden välittäjistä ja ruotsalainen Nordnet on ollut piensijoittajalle useimmiten se paras vaihtoehto.

Nyt kuitenkin tupsahti sellainen tarjous, jota ei helposti purematta niele. Nordnet nimittäin tarjoaa kuukausisäästäjälle, eli henkilölle joka lupautuu sijoittamaan joka kuukausi tietyn summan, mahdollisuuden ostaa ETF-rahastoja ilman välityspalkkiota. Tällaista tarjousta ei kyllä kannata ohittaa, varsinkaan jos sijoitusstrategia on lähelläkään tämäntyyppistä ratkaisua.

Ohessa sitatti Nordnetin lähettämästä lehdistötiedotteesta (14.3.2013):

Nordnet tarjoaa ensimmäisenä Suomessa kuukausisäästämistä ETF:iin, ilman välityspalkkioita

Nordnet on lanseerannut Pohjoismaissa täysin uuden palvelun, joka mahdollistaa kuukausisäästämisen ETF:iin, ja ilman välityspalkkioita. ETF-kuukausisäästämiseen on tarjolla kokonaisuudessaan n. 40 ETF:ää markkinoiden johtavilta liikkeeseenlaskijoilta db-xtrackersiltä (Deutsche Bank), iSharesilta (BlackRock) sekä Xactilta (Handelsbanken). Nordnet ei peri ETF-kuukausisäästämisessä ETF:ien ostoista lainkaan välityspalkkioita.

Pörssinoteeratut rahastot, eli ETF:t (Exchange Traded Funds), ovat olleet jo pitkään suosittuja USA:ssa ja muualla Euroopassa. Nordnet näkee ETF:ien kasvattavan suosiotaan myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, minkä myötä ETF-kuukausisäästämiselle on kysyntää. Aluksi tarjolla on n. 40 ETF:ää ilman vipua kolmelta johtavalta liikkeeseenlaskijalta. ETF-kuukausisäästämiseen pääsee mukaan jo 50 eurolla kuussa. Kuukausisäästämisessä ETF:iin voi sijoittaa ilman välityspalkkioita ja osakkeiden tapaan ETF:ien säilytys on maksutonta.

– ETF-kuukausisäästäminen sopii hyvin pitkäaikaiseen säästämiseen, sillä ETF:ien hallinnointipalkkiot ovat yleensä alhaiset. Se, ettei ETF-kuukausisäästämisessä ole välityspalkkiota, alentaa kynnystä sukeltaa mukaan ETF:ien kiehtovaan maailmaan, sanoo Nordnet Suomen maajohtaja Niklas Odenwall.

– Nordnetin ETF-kuukausisäästämisessä säästäjät voivat valita itselleen sopivat tuotteet ETF:ien joukosta, jotka sijoittavat erilaisille osakemarkkinoille, mukaan lukien jännittäville kasvumarkkinoille ja korkorahastoihin. Jotkut sijoittajat pitävät pörssinoteerattuja rahastoja korkean riskin sijoitustuotteina, mutta asia on pikemminkin päinvastoin. ETF-kuukausisäästäminen on helppo ja edullinen keino hajauttaa sijoituksia pitkällä aikavälillä, mikä vähentää sijoitusten riskiä, sanoo Odenwall.

Jo yli 30 000 asiakasta on käynyt kauppaa ETF:illä Nordnetin kautta, mikä on pitkälti ETF:ien alhaisempien hallinnointipalkkioiden ansiota verrattuna tavallisiin sijoitusrahastoihin.

Google haut talouden indikaattoreina?

Näitäkin sivuja selailee päivittäin kymmeniä, satoja ihmisiä. Se, mitä kautta lukijat sivuille päätyy, on mielenkiintoista. Yleisin muoto on saapua hakukoneiden kautta etsiessä itselle mielenkiintoisesta aiheesta. Eri hakusanojen hakumäärillä voi seurata helposti, mitkä ovat päivän polttavia puheenaiheita. Uutiskeilassa olevien yritysten nimillä päädytään sivuille usein, mutta myös selkeitä sijoittamiseen liittyviä trendejä on välillä havaittavissa.

Viime aikoina hakusana etf-rahastot on ohjannut nousevassa määrin ihmisiä sivustolle. Myöskin hakusana warrantti on herättänyt nousevaa mielenkiintoa. Toisaalta taas shorttaus ja lyhyeksi myynti on vähentänyt osuuttaan huomattavasti.

Voisiko näistä tehdä suurempia johtopäätöksiä markkinapsykologian kannalta? Siihen antaa oikean vastauksen vain aika!