{"id":1611,"date":"2019-11-22T10:01:13","date_gmt":"2019-11-22T08:01:13","guid":{"rendered":"https:\/\/sijoitusrahastot.org\/?p=1611"},"modified":"2020-08-12T19:11:54","modified_gmt":"2020-08-12T16:11:54","slug":"inflaatio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sijoitusrahastot.org\/inflaatio\/","title":{"rendered":"Mik\u00e4 on inflaatio?"},"content":{"rendered":"
70-luvulla amerikkalaisten julistivat inflaation talouden pahimmaksi viholliseksi. Toisen maailmansodan aikoihin talo maksoi keskim\u00e4\u00e4rin 5000 ja auto 1000 dollaria. Nyky\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 kaikista saa maksaa paljon enemm\u00e4n ja syyllinen on inflaatio.<\/p>\n
Inflaatio tarkoittaa tavaroiden ja palveluiden hintatason nousua eli toisaalta rahan ostovoiman heikkenemist\u00e4. Mit\u00e4 suurempi inflaatio on, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n voit ostaa samalla raham\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tulevaisuudessa. Jos inflaatio on 2 prosenttia vuodessa, maksaisit 10 euroa maksavasta ateriasta ensi vuonna 10,2 euroa.<\/p>\n
Korkea inflaatio onkin kuluttajalle jopa hieman pelottava tilanne. Pelko syntyy siit\u00e4, ettei palkkataso kehity samassa tahdissa inflaation mukana ja kuluttaja ei pysty hankkimaan samoja hy\u00f6dykkeit\u00e4 kuin aiemmin.<\/p>\n
Inflaation muutoksiin voi olla useita syit\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n globaalissa maailmassa. Sodat, levottomuudet ja poliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset vaikuttavat maailmantalouteen. Inflaation heilahtelut ei kuitenkaan aina vaadi konflikteja vaan syyt voivat olla paljon yksinkertaisempia.<\/p>\n
Alla yleisimm\u00e4t inflaation syyt:<\/p>\n
N\u00e4ihin inflaation syihin pystyt\u00e4\u00e4n usein vaikuttamaan. Kysynt\u00e4inflaation pystyy ennakoimaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tuotantoa ja palkkaamalla lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6voimaa.<\/p>\n
Kustannusinflaatiota eli tuotantokustannusten nousua voidaan hillit\u00e4 verotusta sek\u00e4 kilpailua s\u00e4\u00e4telem\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Tunnetuin (monetaarisen) inflaation s\u00e4\u00e4telykeino on Euroopan Keskupankin ohjauskoron s\u00e4\u00e4tely. Jos inflaatio l\u00e4htee kiihtym\u00e4\u00e4n, EKP voi nostaa ohjauskorkoa, jolloin lainarahan hinta nousee ja sit\u00e4 kautta lainanotto v\u00e4henee. EKP k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vipua my\u00f6s toiseen suuntaan eli kun talouskasvu hiipuu, ohjauskorkoa lasketaan.<\/p>\n
Kuluttajan huomaavat inflaation vaikutukset helpoiten kauppaostosten yhteydess\u00e4, kun ruokakassi maksaakin enemm\u00e4n kuin aikaisemmin. Lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 eroa ei kuitenkaan huomaa, mutta jos vertaat mit\u00e4 bensiini, maitopurkki tai kahvipaketti maksoi 10 vuotta sitten, huomaa miten inflaatio on nostanut hintoja.<\/p>\n
Kuitenkaan inflaatio ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 nosta kaikkien tuotteiden ja palveluiden hintoja, hyv\u00e4 esimerkki on kodin elektroniikka. Nyky\u00e4\u00e4n saa samalla rahalla 60 tuumaisen taulutelevision kuin 10 vuotta sitten sai 24 tuumaisen.<\/p>\n
Inflaatiolla on keskeinen vaikutus talouden suhdanteisiin Suomessa ja koko maailmassa. Siihen vaikuttaa my\u00f6s talouskasvu ja ty\u00f6tt\u00f6myystilanne. Euroopan Keskuspankki tavoittelee euroalueelle vakaata inflaatiota, n. 2 vuodessa.<\/p>\n
Ep\u00e4vakaasta ja korkeammasta inflaatiosta olisi haittaa kuluttajille ja yrityksille ja sit\u00e4 kautta se olisi vahingollista kokonaistaloudelle. Ep\u00e4vakaa inflaatio aiheuttaa markkinoille ep\u00e4varmuutta ja tehottomuutta, koska se vaikeuttaa investointien suunnittelua. Inflaation vaikutukset heijastuvatkin vahvasti yritysten investointihalukkuuteen sek\u00e4 kuluttajien ostok\u00e4ytt\u00e4ytymiseen.<\/p>\n
Inflaatiota mitamaan indekseill\u00e4 eik\u00e4 sen mittaaminen ole ihan yksiselitteist\u00e4. Kuluttajahintaindeksi on yleisin termi mihin viitataan, kun puhutaan inflaatiosta. Inflaatiolukemat johdetaan kuitenkin kahdesta eri indeksist\u00e4:<\/p>\n
Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin inflaatiota kuvataan usein my\u00f6s elinkustannusindeksill\u00e4, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n viiteindeksin\u00e4 yleisesti esimerkiksi asuinhuoneistojen vuokrasopimuksissa.<\/p>\n
Inflaatio on Suomessa ollut suhteellisen tasaista ja matalaa viimeisimm\u00e4t vuodet. Inflaatiotrendi onkin selv\u00e4sti matalampi Euroon liittymisen j\u00e4lkeen kuin ennen euroaikaa.<\/p>\n
Alla olevasta kaaviosta huomaa, miten korkealla tasolla inflaatio oli 80-luvulla sek\u00e4 ennen 90-luvun lamaa. My\u00f6s vuonna 2006 ennen globaalia finanssikriisi\u00e4, inflaatio oli yli 4% prosentissa.<\/p>\n Kun mediassa puhutaan inflaatiosta, puhutaan my\u00f6s koroista. Euroopassa korkotasoa ohjailee Euroopan keskuspankki, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kokouksissaan ohjauskoron tason.<\/p>\n Kiihtyv\u00e4ss\u00e4 inflaatiossa EKP nostaa ohjauskorkoa mik\u00e4 nostaa lainarahan hintaa ja siten hillitsee yritysten ja kuluttajien lainanottohalukkuutta ja t\u00e4ten my\u00f6s hintojen nousua. Taloussuhdanteen heikentyess\u00e4 EKP taas v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 lainavivun kohti nollaa stimuloidakseen talouskasvua.<\/p>\n Sijoittajan ei tarvitse olla inflaatiosta yht\u00e4 lailla huolissaan kuin esimerkiksi kuluttajan. Yritysten tuotot yleens\u00e4 korreloivat positiivisesti inflaation kanssa eli p\u00f6rssiosakkeisiin sijoittavalle kiihtyv\u00e4 inflaatio saattaa olla jopa hyv\u00e4 asia, koska t\u00e4ll\u00f6in eri omaisuusluokkien ja etenkin osakkeiden hinnat nousevat.<\/p>\n My\u00f6s lainarahalla asuntosijoittamista<\/a> harrastavalle voi inflaatio olla hyv\u00e4 juttu, koska ihmisten ostovoima paranee ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s asuntojen hinta- ja vuokratasot yleens\u00e4 nousevat.<\/p>\n Kiihtyv\u00e4ss\u00e4 inflaatiossa k\u00e4rsij\u00e4n osaan sen sijaan j\u00e4\u00e4 korkosijoittaja. Esimerkiksi jos olet sijoittanut valtionlainaan, jonka korko on 4% ja inflaatio nousee 4 prosenttiin tai sen yli, vuotuinen tuotto j\u00e4\u00e4 nollaan. My\u00f6s lainapapereiden j\u00e4lleenmyyntiarvo tippuu, kun korkotaso inflaation my\u00f6t\u00e4 nousee.<\/p>\n Hyperinflaatio tarkoittaa erityisen voimakasta inflaatiota, rajana pidet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 noin 50% inflaatiota. Hyperinflaatio voi pahimmassa tapauksessa kaataa koko valtion talouden ja valuutan. 1920-luvulla Saksan inflaatio oli 2500% kuukaudessa. Venezuelassa ollaan p\u00e4\u00e4sty<\/a> viel\u00e4 hurjempiin lukemiin, kun sen inflaatio oli vuonna 2018 yli 900 000%!<\/p>\n Hyperinflaatio on tuhoisa tila, koska t\u00e4ll\u00f6in ihmisill\u00e4 ei ole varaa edes perustarpeiden hankintaan. Esimerkiksi Venezuelassa kahvikupin hinta nousi puolessa vuodessa muutamasta Bolivarista yli 5 000 Bolivariin! Hyperinflaatio johtuu usein huonosta hallinnoista ja politiikasta, kuten Venezuelassakin.<\/p>\n Deflaatio on inflaation vastakohta eli se tarkoittaa rahan arvon nousemista. Toisin sanoen samalla rahalla saisi kaupasta enemm\u00e4n hy\u00f6dykkeit\u00e4 kuin aikaisemmin. Yht\u00e4kki\u00e4 saattaisi kuulostaa hyv\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 rahan arvo nousee, mutta deflaatio on todellisuudessa vahingollinen tila maan taloudelle.<\/p>\n Deflaatio astuu mukaan kuvioihin yleens\u00e4 silloin, kun maan taloudella menee huonosti. Deflaatio on usein my\u00f6s itse\u00e4\u00e4n voimistava kierre, koska alenevien hintojen toivossa kuluttajat yleens\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t kuluttamistaan mik\u00e4 taas heikent\u00e4\u00e4 talouskasvua ja sit\u00e4 kiihdytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4. Asuntovelalliselle deflaatio tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 lainam\u00e4\u00e4r\u00e4 pysyy samana, mutta samaan aikaan asunnon arvo laskee.<\/p>\n 70-luvulla amerikkalaisten julistivat inflaation talouden pahimmaksi viholliseksi. Toisen maailmansodan aikoihin talo maksoi keskim\u00e4\u00e4rin 5000 ja auto 1000 dollaria. Nyky\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 kaikista saa maksaa paljon enemm\u00e4n ja syyllinen on inflaatio. Mik\u00e4 inflaatio on? Inflaatio tarkoittaa tavaroiden ja palveluiden hintatason nousua eli toisaalta rahan ostovoiman heikkenemist\u00e4. Mit\u00e4 suurempi inflaatio on, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n voit ostaa samalla raham\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tulevaisuudessa…. Opi Lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":1612,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_uag_custom_page_level_css":"","_lmt_disableupdate":"","_lmt_disable":"","_genesis_hide_title":false,"_genesis_hide_breadcrumbs":false,"_genesis_hide_singular_image":false,"_genesis_hide_footer_widgets":false,"_genesis_custom_body_class":"","_genesis_custom_post_class":"","_genesis_layout":"","footnotes":""},"categories":[240],"tags":[],"acf":[],"yoast_head":"\nMiten inflaatio vaikuttaa korkotasoon?<\/h3>\n
Miten inflaatio vaikuttaa sijoittamiseen?<\/h3>\n
Hyperinflaatio<\/h3>\n
Deflaatio<\/h3>\n
T\u00e4rkeit\u00e4 linkkej\u00e4:<\/h4>\n
\n
Sinua voisi my\u00f6s kiinnostaa:<\/strong><\/h4>\n
\n