{"id":1611,"date":"2019-11-22T10:01:13","date_gmt":"2019-11-22T08:01:13","guid":{"rendered":"https:\/\/sijoitusrahastot.org\/?p=1611"},"modified":"2020-08-12T19:11:54","modified_gmt":"2020-08-12T16:11:54","slug":"inflaatio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sijoitusrahastot.org\/inflaatio\/","title":{"rendered":"Mik\u00e4 on inflaatio?"},"content":{"rendered":"
70-luvulla amerikkalaisten julistivat inflaation talouden pahimmaksi viholliseksi. Toisen maailmansodan aikoihin talo maksoi keskim\u00e4\u00e4rin 5000 ja auto 1000 dollaria. Nyky\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 kaikista saa maksaa paljon enemm\u00e4n ja syyllinen on inflaatio.<\/p>\n
Inflaatio tarkoittaa tavaroiden ja palveluiden hintatason nousua eli toisaalta rahan ostovoiman heikkenemist\u00e4. Mit\u00e4 suurempi inflaatio on, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n voit ostaa samalla raham\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tulevaisuudessa. Jos inflaatio on 2 prosenttia vuodessa, maksaisit 10 euroa maksavasta ateriasta ensi vuonna 10,2 euroa.<\/p>\n
Korkea inflaatio onkin kuluttajalle jopa hieman pelottava tilanne. Pelko syntyy siit\u00e4, ettei palkkataso kehity samassa tahdissa inflaation mukana ja kuluttaja ei pysty hankkimaan samoja hy\u00f6dykkeit\u00e4 kuin aiemmin.<\/p>\n
Inflaation muutoksiin voi olla useita syit\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n globaalissa maailmassa. Sodat, levottomuudet ja poliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset vaikuttavat maailmantalouteen. Inflaation heilahtelut ei kuitenkaan aina vaadi konflikteja vaan syyt voivat olla paljon yksinkertaisempia.<\/p>\n
Alla yleisimm\u00e4t inflaation syyt:<\/p>\n
N\u00e4ihin inflaation syihin pystyt\u00e4\u00e4n usein vaikuttamaan. Kysynt\u00e4inflaation pystyy ennakoimaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tuotantoa ja palkkaamalla lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6voimaa.<\/p>\n
Kustannusinflaatiota eli tuotantokustannusten nousua voidaan hillit\u00e4 verotusta sek\u00e4 kilpailua s\u00e4\u00e4telem\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Tunnetuin (monetaarisen) inflaation s\u00e4\u00e4telykeino on Euroopan Keskupankin ohjauskoron s\u00e4\u00e4tely. Jos inflaatio l\u00e4htee kiihtym\u00e4\u00e4n, EKP voi nostaa ohjauskorkoa, jolloin lainarahan hinta nousee ja sit\u00e4 kautta lainanotto v\u00e4henee. EKP k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vipua my\u00f6s toiseen suuntaan eli kun talouskasvu hiipuu, ohjauskorkoa lasketaan.<\/p>\n
Kuluttajan huomaavat inflaation vaikutukset helpoiten kauppaostosten yhteydess\u00e4, kun ruokakassi maksaakin enemm\u00e4n kuin aikaisemmin. Lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 eroa ei kuitenkaan huomaa, mutta jos vertaat mit\u00e4 bensiini, maitopurkki tai kahvipaketti maksoi 10 vuotta sitten, huomaa miten inflaatio on nostanut hintoja.<\/p>\n
Kuitenkaan inflaatio ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 nosta kaikkien tuotteiden ja palveluiden hintoja, hyv\u00e4 esimerkki on kodin elektroniikka. Nyky\u00e4\u00e4n saa samalla rahalla 60 tuumaisen taulutelevision kuin 10 vuotta sitten sai 24 tuumaisen.<\/p>\n
Inflaatiolla on keskeinen vaikutus talouden suhdanteisiin Suomessa ja koko maailmassa. Siihen vaikuttaa my\u00f6s talouskasvu ja ty\u00f6tt\u00f6myystilanne. Euroopan Keskuspankki tavoittelee euroalueelle vakaata inflaatiota, n. 2 vuodessa.<\/p>\n
Ep\u00e4vakaasta ja korkeammasta inflaatiosta olisi haittaa kuluttajille ja yrityksille ja sit\u00e4 kautta se olisi vahingollista kokonaistaloudelle. Ep\u00e4vakaa inflaatio aiheuttaa markkinoille ep\u00e4varmuutta ja tehottomuutta, koska se vaikeuttaa investointien suunnittelua. Inflaation vaikutukset heijastuvatkin vahvasti yritysten investointihalukkuuteen sek\u00e4 kuluttajien ostok\u00e4ytt\u00e4ytymiseen.<\/p>\n
Inflaatiota mitamaan indekseill\u00e4 eik\u00e4 sen mittaaminen ole ihan yksiselitteist\u00e4. Kuluttajahintaindeksi on yleisin termi mihin viitataan, kun puhutaan inflaatiosta. Inflaatiolukemat johdetaan kuitenkin kahdesta eri indeksist\u00e4:<\/p>\n
Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin inflaatiota kuvataan usein my\u00f6s elinkustannusindeksill\u00e4, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n viiteindeksin\u00e4 yleisesti esimerkiksi asuinhuoneistojen vuokrasopimuksissa.<\/p>\n
Inflaatio on Suomessa ollut suhteellisen tasaista ja matalaa viimeisimm\u00e4t vuodet. Inflaatiotrendi onkin selv\u00e4sti matalampi Euroon liittymisen j\u00e4lkeen kuin ennen euroaikaa.<\/p>\n
Alla olevasta kaaviosta huomaa, miten korkealla tasolla inflaatio oli 80-luvulla sek\u00e4 ennen 90-luvun lamaa. My\u00f6s vuonna 2006 ennen globaalia finanssikriisi\u00e4, inflaatio oli yli 4% prosentissa.<\/p>\n