Citycon osake 2023 [Kuinka ostaa + Hinta]

Cityconin tarina

Toisin kuin monet muut esittelemämme yhtiöt, ei Citycon ole varsinaisesti joutunut aloittamaan pienestä, vaan meni heti täysillä sisään kiinteistömarkkinoille, joutumatta käydä läpi hidasta kasvuvaihetta monien muiden yritysten tapaan. Citycon, kuten liki jokainen muukin nykyinen suuryhtiö, omaa varsin mielenkiintoisen historian, vaikkei karuista ja vaatimattomista lähtökohdista monien muiden tapaan lähtenyt olekaan. Mielestämme on varsin tärkeää valistaa kaikkia lukijoitamme esittelemiemme yhtiöiden historiasta, jotta yhtiön nykytilanteeseen johtaneita päätöksiä olisi myöskin huomattavasti helpompi ymmärtää. Yhtiön historian tunteminen auttaa myös arvioimaan yhtiön soveltuvuutta omaan sijoitussuunnitelmaansa, sekä ymmärtämään yrityksen tulevia käännekohtia. Siksi kerrommekin nyt lyhyesti Cityconin nykytilanteeseen johtaneen tarinan.

Citycon perustettiin alkujaan vuonna 1988, nimellä Kiinteistösijoitus Oy Citycon, sen myöskin listautuessa Helsingin pörssiin jo samaisena vuonna. Vuonna 1998 likvidoi Citycon rajusti toimistokiinteistöjään, yhtiön taseen ollessa alkuvuodesta noin puoli miljardia markkaa, ja noustessa loppuvuoteen mennessä jo 2,1 miljardiin markkaan kyseisten toimistokiinteistöjen myynnin johdosta.

Vuoden 1999 kesäkuussa ilmoitti Kiinteistösijoitus Oy Citycon ostavansa enemmistöosuuden 11 kauppakeskuksesta eri puolilta maata, sekä samalla ostavansa myöskin vähemmistöoikeudet Tampereella sijaitsevasta Koskikeskuksesta sekä Jyväskylässä sijaitsevasta Jyväkeskuksesta. Kauppakeskuksten, jotka Citycon enemmistöomistukseensa hankki, joukkoon kuuluivat muun muassa Myyrmanni, Isomyyri, Tikkuri, Lippulaiva sekä Espoontori. Kyseisten omistusten myyjinä ollessa Merita, Kesko, Sampo sekä Pohjola ja kauppahintana 1,9 miljardia markkaa. Kyseisissä kaupoissa Citycon lähes kaksinkertaisti kiinteistökantansa, nousten samalla Suomen suurimmaksi pörssinoteeratuksi kauppakeskuksiin ja liikekinteistöihin erikoistuneeksi kiinteistösijoitusyhtiöksi. Kiinteistösijoitus Oy Citycon halusikin profiloitua erityisesti kauppakeskusyhtiöksi, ollen aiemmin omistanut lähinnä pieniä ostoskeskuksia ja marketteja. Kiinnostus kauppakeskuksiin sijoittamisesta johti juurensa siihen, että niissä oli muihin kiinteistösijoituksiin verratessa matalampi vajaakäyttöriski, pidemmät vuokrasaopimukset sekä vakaa tuotto, joka oli miltei verrattaessa joukkovelkakirjoihin. Kyseisten kauppojen jälkeen Cityconin tase nousi 3,9 miljardiin markkaan, yhtiön suurimpien omistajien ollessa Merita-ryhmä 42,5 prosentin osuudella, Kesko-ryhmä 18,8 prosentin osuudella sekä Sampo-ryhmä 13,3 prosentin osuudella.

Vuonna 2002 lyhensi yhtiö nimensä uuteen muotoon, Citycon Oyj. Vuonna 2003 myivät Cityconin silloiset suurimmat omistajat, Henki-Sampo, Nordea ja Kesko osake-enemmistönsä sijoittajaryhmälle, johon kuului suuria ulkomaalaisia omistajia, kuten amerikkalainen pääomasijoitusjätti Fidelity ja Deutsche Bank. Joulukuussa 2003 Citycon päätyi ostamaan loput Koskikeskuksen osakkeista Polarilta.

Helmikuuhun 2004 tultaessa, osti Citycon 16. kauppakeskuksensa , Seinäjoen Torikeskuksen, kauppahinnan ollessa 7 miljoonaa euroa. Samaisen vuoden Joulukuussa kertoivat Citycon sekä rakennusyhtiö Skanska rakentavansa Tampereen Lahdesjärvelle 65 000 neliön suuruisen kauppakeksuksen. Kyseinen MAXX-ostospuisto ei ole yksi yhtenäinen kauppakeskus vaan ennemminkin useasta suuresta rakennuksessta koostuva liikkeiden keskittymä. Sen rakennustöiden suunniteltiin alkavan vuodenvaihteessa 2006-2007, ostospuiston ollessa tarkoitus avata ovensa jo vuonna 2007. Kyseisen keskuksen suunnittelua sekä markkinointia varten perustivat Citycon sekä Skanska yhteisen markkinointiyhtiönsä, Retail Park Oy:n. Vuonna 2004 israelilaisen Gazit-yhtiön ostaessa enemmistön Cityconista.

Alkuvuodesta 2005 oli Cityconin kiinteistöomistuksien arvo noussut jo yli 700 miljoonaan eruoon. Toukokuussa laajensi Citycon toimintaansa myös ulkomaille, ostaessaan 75 prosenttia Åkersbergan kauppakeskuksesta Tukholman koillispuolelta, kaupan arvon ollessa runsaat viisi miljoonaa euroa. Saman vuoden syyskuussa osti Citycon kolme liikekeskusta suur-Tukholman alueelta. Kaupan arvon ollessa tällöin yli 27 miljoonaa euroa, nostaen Cityconin omistamien kauppakeskusten määrän 18 Suomessa ja yhteen Virossa.

Vuoden 2006 tammikuussa osti Citycon Kouvolasta Kauppakeskus Valtarin sekä lopun 26 prosentin osuuden vantaalaisesta Kauppakeskus Myyrmannista. Näiden kyseisten kauppojen arvon ollessa noin 37 miljoonaa euroa. Kesäkuussa Citycon hankki itselleen myös Helsingin Vuosaaressa sijaitsevan kauppakeskus Columbuksen kahvi- ja mausteyhtiö Pauligilta 80 miljoonan euron kauppahintaan.

Kesäkuussa vuonna 2007 osti Citycon itselleen toisen virolaisen kauppakeskuksensa, Tallinnan Mustamäessä sijaitsevan kauppakeskus Magistralin, kaupan arvon ollessa noin 16,5 miljoonaa euroa. Elokuussa osti Citycon brittiläisyhtiö Doughty Hansonin hallinnoimilta rahastoilta yhden Suomen suurimmista kauppakeskuksista, Ison Omenan, kauppahintaan 329 miljoonaa euroa.

Vuonna 2011 astui Cityconin toimitusjohtajaksi Marcel Kokkeel. Tällöin Citycon otti hallintaansa Helsingin Kämp Gallerian, joka on ensimmäinen Cityconin hallnnoima, mutta ulkopuolisen tahon omistama kauppakeskus. Kyseisen kiinteistön omistajana oli Työeläkeyhtiö Ilmarinen, Cityconin vastatessa kauppakeskuksen uudistushankkeen kaupallisen konseptin kehittämisestä sekä tilojen vuokrauksesta. Citycon jatkoi kohteen hallinnointia aina vuoteen 2014 asti.

Vuonna 2012 ostivat Citycon sekä kanadalainen eläkeyhtiö Canada Pension Plan Investmen Board erään Tukholman alueen suurimmista kauppakeskuksista, Kista Gallerian, kaupan arvon ollessa 526 miljoonaa euroa. Tuolloin Citycon omisti jo 38 kauppakeskusta ja 40 muuta kauppapaikkaa, Suomessa sijaitessa kauppakeskuksista 23, Ruotsissa 10, Virossa 4 ja Tanskassa 1. Tämän lisäksi hoiti yhtiö kahden kauppakeskuksen vuokraustoimintaa, yhtiön kiinteistöomistusten kokonaisarvon ollessa 3,2 miljardia.

Sittemmin on Citycon jatkanut suuria hankintojaan, tehden vuonna 2015 historiansa suurimmat kaupat ostaessaan Norjan toiseksi suurimman kauppakeskusyhtiö Sektor Gruppenin 34 kauppakeskusta, kaupan arvon ollessa 1,5 miljardin luokkaa. Vuonna 2016 nostettiin Cityconin pitkäaikaisen investointitason luottoluokitus luokkaan Baa1 aiemmasta Baa2 luokasta, tarkoittaen sitä, että tuottovaade oli nyt aiempaa pienempi, myös rahoituskustannusten laskiessa samalla huomattavasti. Vuonna 2017 Citycon myi kiinteistöjään yhteensä 325 miljoonalla eurolla, tehden myöhemmin samana vuonna myös sopimuksen Tukholman eteläpuolella sijaitsevan Globen Shopping kauppakeskuksen kehittämisestä.

Vuonna 2019 korvasi F. Scott Ball Kokkeelin Cityconin toimitusjohtajana. Samana vuonna kertoi Citycon panostavansa etenkin kaupunkimaisiin päivittäistavaravetoisiin sekä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitseviin kauppakeskuksiin Pohjoismissa. Citycon vuoden 2020 huhtikuussa vapauttanut kuukaudeksi tiloissaan toimivat ravintola-alan yrittäjät vuokranmaksusta. Tämän lisäksi on Citycon luvannut pienentää hiilijalanjälkeä kaikissa kauppakeskuksissaan, tavoitteenaan että sen kaikki kauppakeskukset olisivat hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä. Katso myös artikkeli osakkeiden ostamisesta.