Sijoita puuvillaan 2024 [Suuri sijoitusopas]

Puuvillaan sijoittaminen käytännössä

Puuvilla on synteettisten kankaiden rinnalla suosituin materiaali vaatteissamme. Toisin kuin synteettiset materiaalit (esimerkiksi polyesteri), puuvilla on luonnollinen materiaali, mikä tekee siitä monella tapaa mielekkäämmän vaihtoehdon vaateteollisuudelle ja kuluttajille. Noin 75 prosenttian kaikista maailmassa tällä hetkellä olevista vaatteista vähintään sisältää puuvillaa. Mutta miten puuvillasta tuli niin suosittua?

Ensimmäiset viitteet puuvillan käytöstä vaatteissa ovat löytyneet Perun ja Meksikon alueilta, ja ne on ajoitettu viiden tuhannen vuoden päähän ennen ajanlaskumme alkua. Puuvillaa on ilmeisesti joskus käytetty myös kalaverkkojen materiaalina. Eurooppaan puuvilla saapui vaateteollisuuden vaihtoehtoisena materiaalina Arabiasta Italian kautta 1100-luvulla, ja kun 1300-luvulla kuvaan lisättiin vielä uusi keksintö, rukki, puuvillan punominen kankaaksi koki mullistuksen. Mikään maa ei kuitenkaan kasvattanut ja käyttänyt puuvillaa vaatteissaan niin paljon kuin Intia.

Kun Iso-Britannia valtasi Intian, ja alkoi harjoittaa kauppaa sen kautta, värikkäät puuvillavaatteet nousivat pian maustekaupan kovimmaksi kilpailijaksi. 1700-luvun alussa puuvillakauppaa käytiin jo suuremmilla volyymeilla, kuin maustekauppaa. Teollisen vallankumouksen myötä puuvillan kehrääminen tehostui huimasti, ja Manchesterista tuli nopeasti ympäri maailmaa tunnettu puuvillan tuotannon keskus. Puuvillan kysyntä Euroopassa nousi niin nopeasti ja radikaalisti, että vuoteen 1840 mennessä Intia ei enää pystynyt vastaamaan pelkästään Britannian puuvillatarpeisiin. Tämä näkyy myös tämän päivän puuvillan käyttömäärissä, joka on jo niin laajaa, että siitä on tullut ympäristölle ja ihmisille hyvin vahingollista.

Puuvillan suosiosta vielä tänäkin päivänä kertoo se, että vuonna 2019 kiinalainen avaruusalus kuljetti puuvillan siemeniä kuuhun asti. Voidaan siis sanoa, että puuvilla on erittäin merkittävä hyödyke. Mutta miten siihen sijoittaminen toimii? Ei, puuvillaan sijoittaminen ei tarkoita sitä, että ostaisit sitä kotiin varastoon isot määrät, ja odotat sen arvon nousevan, jotta voit myydä ostamasi puuvillat korkeammalla hinnalla eteenpäin. Toki tätäkin strategiaa voi kokeilla, mutta huomattavasti helpompaa on sijoittaa puuvillaan netissä.

Sijoita puuvillaan hyödykkeenä esimerkiksi OKX:n kaupankäyntipalvelun kautta erittäin helposti ja nopeasti. Puuvillaan voi sijoittaa suoraan ostamalla sitä kuin osakkeita. Vaihtoehtoisesti voit sijoittaa puuvilla-indeksirahastoihin tai futuureihin. Riippuen kaupankäyntialustasta, vaihtoehtoja löytyy loputtomiin. Puuvilla hyödykkeenä on mielenkiintoinen sijoituskohde erityisesti siksi, että vaikka se on tarpeellinen raaka-aine, sen arvo on hyvin riippuvainen maailman markkinoiden liikehdinnästä. Sijoita puuvillaan siis vain siinä tapauksessa, jos olet etsimässä vähän riskialttiimpaa sijoituskohdetta.

Tulevaisuus näyttää tuleeko puuvillan kysyntä hiipumaan siihen liitettyjen ihmisoikeusrikkomusten ja sen kasvatuksen tuhoisien ympäristövaikutusten vuoksi. Puuvillasta tuli esimerkiksi viime vuonna erittäin kiistanalainen raaka-aine ja hyödyke, kun maailmalle levisi uutisia Kiinan Xinjiangin provinssista, jonne maa oli rakentanut Uiguuri-vähemmistöille keskitysleirejä. Näillä leireillä Uiguureja käytetään tälläkin hetkellä orjatyövoimana nimenomaan puuvillapelloilla, ja suuri osa maailman puuvillasta tulee nimenomaan Xinjiangista. Myös suomalainen suurnimi Marimekko on saanut tästä sotkusta osansa, kun kävi ilmi, että suuri osa Marimekon käyttämästä puuvillasta tulee nimenomaan Xinjiangin provinssista. Kiina ei kuitenkaan ole ainoa maa, jossa puuvillan tuotanto toimii kyseenalaisissa olosuhteissa.

“Fair Trade” -puuvilla

Sitä ei käy kieltäminen, että puuvilla on tärkeä hyödyke kaikkialla maailmassa. Se tuo toimeentulon peräti miljardille ihmiselle ympäri maailman globaalien muotijättien johtoryhmistä puuvillaa viljeleviin pienviljelijöihin. Suurin osa maailman puuvillasta viljellään tänä päivänä kehitysmaissa, joissa edellä mainituilla pienviljelijöillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin hyväksyä tuotanto- ja myyntihintojen poljenta. Pikamuotifirmojen tulo markkinoille 90-luvulla on huomattavasti pahentanut näiden viljelijöiden, jopa maiden tilannetta.

Esimerkiksi Intiassa nähtiin vuonna 2020 mielenosoituksia, kun pikamuotijätit ostavat ruoanviljelyyn tarkoitettuja peltomaita viljelijöiltä, ja muuttavat ne puuvillapelloiksi. Puuvillan viljely suurissa määrin tuhoaa maaperän ja kuivattaa sen, sillä puuvillan kasvatus vaatii hurjia määriä vettä. Kun puhutaan alueista esimerkiksi Intiassa, jossa vettä ei muutenkaan ole liiaksi tarjolla, puuvillan viljely johtaa pahimmillaan kuivuuden kautta nälänhätään. Myös Brasiliassa puuvillan kasvatus on aiheuttanut ongelmia, varsinkin kun kyseessä olisi pitänyt olla ‘Fair Trade’ -sertifioitu puuvilla.

Fair Trade on organisaatio, joka pyrkii takaamaan hyödykkeiden tuotannon eettisyyden ja ympäristöystävällisyyden. Puuvilla on yksi yritysten suosikkikohteista Fair Trade-sertifioitavaksi. Mutta valitettavasti käytännössä organisaatio ei ole pystynyt varmistamaan sertifikaattinsa mukaista toimintaa esimerkiksi Brasiliassa. Iso osa Yhdysvaltain tuottamasta Fair Trade -puuvillasta on ulkoistettu Etelä-Amerikkaan, jossa Yhdysvallat tukee omia tuottajiaan ja asettaa maksuja ja tulleja paikallisille tuottajille. Tätä epäeettistä käytäntöä käsiteltiin oikeudessa asti, mutta viitteitä viljelijöiden parantuneesta kohtelusta Brasiliassa ei ole näyttöä.

Toinen vakava rike, jota Fair Trade -organisaatio ei ole pystynyt kitkemään puuvilla-alalta on lapsityövoiman käyttö sekä ihmishenkeä uhkaavat käytännöt pelloilla, mukaan lukien myrkyllisten torjunta-aineiden käyttö ilman suojavarusteita. Uzbekistan on maailman kuudenneksi suurin puuvillan tuottaja, ja sen pelloilla ja tuotantolaitoksissa lapsityövoiman käyttö on hyvin yleistä. Myös aikuisten pakkotyö on yleistä. Tämä näkyy esimerkiksi Kiinassa, joka on maailman suurin puuvillan tuottaja ja vientimaa. Fair Traden epäonnistuminen on johtanut useiden muiden puuvillaan liittyvien sertifikaattien perustamiseen, mutta niistäkin suurin osa näyttää olevan vain rahan perässä. Puuvillan tuotanto tänä päivänä on kuin Villi Länsi.

Maat, jotka tuottavat eniten puuvillaa

Maailman suurimmat puuvillan tuottajamaat ovat Kiina ja Intia. Esimerksi vuonna 2019 Kiina tuotti jopa 23,5 miljoonaa tonnia puuvillaa maailmanmarkkinoille, ja Intia tuli perässä hyvänä kakkosena 18,5 miljoonalla tonnilla. Suurin osa molempien maiden tuottamasta puuvillasta käytetään niiden oman muotiteollisuuden tarpeisiin. Tämän vuoksi suurista tuotantomääristä huolimatta, nämä maat eivät ole suurimpien puuvillan vientimaiden joukossa. Sen sijaan Yhdysvallat on puuvillan suurin vientimaa, ja sen perässä tulee Afrikka.

Puuvillan kansainvälinen markkina-arvo on noin kahdeksan miljardin luokkaa. Vuonna 2017 puuvillan markkina-arvo oli jopa 12 miljardia dollaria, joten laskua on jo ollut. Laskun syytä voidaan vain arvailla, mutta puuvillaan liitettyjen eettisten ja ekologisten ongelmien voidaan olettaa olevan osa tätä laskua. Puuvillasta johtuvien ongelmien vuoksi sille on alettu kehittää vaihtoehtoisia materiaaleja, kuten Tencel ja bambu. Mutta ainakaan vielä mikään materiaali ei pysty kilpailemaan puuvillan kanssa maailman muotimarkkinoilla.