eKrona – Lue tietopaketti tästä kryptovaluutasta kirjoittanut Tiina Jonsson Viimeksi päivitetty: 28. heinäkuun 2023 eKrona on erinomainen esimerkki siitä, miten paljon Ruotsi on Suomea edellä, mitä tulee kaupankäynnin digitalisoitumiseen. Siinä missä Suomen pankit pyrkivät pakottamaan kuluttajat vähentämään käteisen käyttöä vähentämällä käteispalveluita, Ruotsissa on jo siirrytty suoraan luomaan omaa digitaalista valuuttaa. Tottakai Suomi ei tähän yksin pystyisikään sillä sen valuutta on euro ja tottakai sidotuna Euroopan keskuspankkiin. Ruotsin eKrona on kryptovaluutta siinä missä Bitcoinkin, sillä se perustuu lohkoketjuun ja toimii digitaalisena vaihdon välineenä. Suurin ero perinteisten kryptovaluuttojen ja eKronan välillä on se, että eKrona on valtion perustama ja sääntelemä kryptovaluutta. eKrona ei ole vielä virallisesti lanseerattu kryptovaluutta, mutta sen käytön testaus Ruotsin keskuspankissa aloitettin huhtikuussa 2021. Mene Suoraan Osioon: Kolme faktaa eKronastaMikä on eKrona?Käyttöönotto on poliittinen päätösMiten eKrona eroaa kryptoista?Onko eKrona jo myynnissä?Miten ihmiset pääsevät lopulta käsiksi eKronaan?YhteenvetoUsein kysytyt kysymykset Kolme faktaa eKronasta eKrona tulee antamaan kuluttajille pääsyn Ruotsin keskuspankin markkinoille laskemiin varoihin digitaalisessa muodossa eKrona on yksi markkinoiden pisimmälle edenneistä valtion kehittämistä kryptovaluuttaprojekteista Suomalainen TietoEVRY on mukana eKronan kehitystyössä, mikä saa monet suomalaiset sijoittajat liikkeelle Mikä on eKrona? Vuonna 2020 Riksbank aloitti käytännön vaiheen e-krona-projektissaan. Testatakseen, millainen e-krona voisi olla ja miten se toimisi, Riksbank aloitti projektin nimeltä e-krona-pilotti yhdessä Accenture-yhtiön kanssa rakentaakseen mahdollisen teknisen alustan e-kronalle. Projektin tavoitteena on auttaa Riksbankia oppimaan lisää siitä, miten tekninen ratkaisu e-kronalle voisi toimia. Testaamalla tätä teknistä ratkaisua Riksbank pystyy saamaan paremman käsityksen ratkaisun mahdollisuuksista ja käyttämään sitä vertailukohtana muihin teknisiin ratkaisuihin ja malleihin mahdollista e-kronaa varten. Seuraava askel e-krona-projektissa Vuonna 2023 Riksbank jatkaa työtään: Tutkimalla e-kronan vaikutuksia Ruotsin talouteen. Testaamalla teknistä ratkaisua e-kronalle ennen e-krona-pilottia, keskittyen offline-maksuihin ja kestävyyteen. Tutkimalla, miten e-krona vaikuttaa Riksbankin nykyiseen mandaattiin ja mitä oikeudellisia muutoksia tarvitaan, jotta Riksbank voi laskea liikkeelle e-kronan. Käymällä vuoropuhelua eri viranomaisten ja markkinoiden kanssa esimerkiksi vuonna 2022 lanseeratun ulkoisen vuoropuheluforumin kautta. Suorittamalla käyttäjätutkimuksia loppukäyttäjille ja kauppiaille. Valmistautumalla mahdolliseen hankintaan liittyen liikkeeseen laskettavalle e-kronalle. Käyttöönotto on poliittinen päätös Päätös e-kronan käyttöönotosta Ruotsissa on lopulta poliittinen päätös. Maaliskuussa 2023 esitelty raportti, joka käsitteli valtion roolia maksumarkkinoilla, toteaa seuraavaa: “Raportin mukaan nykyinen yhteiskunnallinen tarve Riksbankin liikkeelle laskemalle keskuspankin digitaaliselle valuutalle, eli e-kronalle, on riittämätön. Maailmanlaajuiset muutokset voivat kuitenkin johtaa toisenlaiseen arviointiin tulevaisuudessa. Riksbankin tulisi jatkaa e-kronan edellytysten arviointia ja toimittaa arviointi Riksdagille vuoteen 2024 mennessä, jotta voidaan arvioida, onko riittäviä syitä e-kronan käyttöönottoon.” Miten eKrona eroaa kryptoista? Yhteiskunnan digitalisoituminen on muuttanut tapaa, jolla maksamme. Tämä kehitys on saanut keskuspankit harkitsemaan mahdollisuutta laskea liikkeeseen digitaalista keskuspankkirahaa, joka tunnetaan myös keskuspankin digitaalisena valuuttana (CBDC), kuten Ruotsin e-krona tai euroalueen digitaalinen euro. Samanaikaisesti yksityiset toimijat ovat kehittäneet niin kutsuttuja kryptovaluuttoja. Kryptovaluutat tunnetaan myös nimellä virtuaalivaluutat tai digitaaliset valuutat. Tunnetuin esimerkki on Bitcoin. Vaikka Bitcoin ja vastaavat instrumentit on alun perin luotu toimimaan maksuvälineinä, suurin osa ihmisistä on ostanut niitä spekulatiivisena sijoituskohteena tai arvon säilyttäjänä. Riksbank ja muut keskuspankit ovatkin ottaneet näkemyksen, että termi “krypto-omaisuus” on parempi nimitys kuin “kryptovaluutta”. Krypto-omaisuuella on myös krypto-omaisuuksia, jotka eivät ole tarkoitettu toimimaan maksuvälineinä. Monet krypto-omaisuudet käyttävät niin kutsuttua lohkoketjuteknologiaa, jossa jokainen tapahtuma allekirjoitetaan ja tallennetaan “pääkirjaan” (ledger), jolloin tapahtumien ketju muodostuu. Usein tämä tapahtuu tietokoneiden muodostamassa verkostossa, joilla kaikilla on kopio pääkirjasta (hajautettu pääkirja). Tämä tekee krypto-omaisuuksista erittäin vaikeita tai mahdottomia väärentää. “Vakiot” (stablecoins) on ryhmä krypto-omaisuuksia, jotka on suunniteltu seuraamaan toisen omaisuusluokan arvoa, esimerkiksi kansallista valuuttaa, kuten Yhdysvaltain dollaria. Liikkeellelaskija pitää tällöin tietyn määrän dollareita varantona ja laskee liikkeeseen vastaavan määrän vakioita. CBDC:n, kuten e-kronan, ominaispiirteenä olisi, että se olisi valtion tai keskuspankin liikkeelle laskema. E-krona olisi Riksbankin liikkeelle laskema ja näkyisi Riksbankin taseessa samalla tavalla kuin setelit ja kolikot. E-krona olisi myös ilmaistuna Ruotsin kruunuissa, eikä se olisi oma erillinen valuutta. Tämä tarkoittaisi, että se olisi Riksbankin lainmukaisen velvollisuuden alainen, joka pyrkii hintavakauden tavoitteeseen ja siten kruunun ostovoiman säilymiseen. Tällaisia vastuita ei ole valtiolla krypto-omaisuuksiin liittyen. Monet kansalliset valvontaviranomaiset, kuten Suomen Finanssivalvonta, ovat varoittaneet krypto-omaisuuksiin liittyvistä riskeistä. Esimerkiksi useimmat krypto-omaisuudet eivät ole säänneltyjä ja siten niissä voi puuttua kuluttajansuoja. Syyskuussa 2020 Euroopan komissio esitti ehdotuksen uudesta sääntelystä, joka koskisi krypto-omaisuuksien kauppaa. Jos asetus hyväksytään, krypto-omaisuudet tullaan sääntelemään EU:ssa. Kryptorobotit ja niiden sääntely Onko eKrona jo myynnissä? Riksbank on saanut yhteydenottoja, joissa ihmiset ovat kertoneet saaneensa puhelinsoittoja yrityksiltä, jotka väittävät myyvänsä e-kronoja Riksbankin puolesta. Missään ei ole vielä päätetty, tuleeko Riksbank edes laskemaan liikkeelle e-kronaa, eikä e-kronoja ole mahdollista toistaiseksi ostaa mistään. Miten ihmiset pääsevät lopulta käsiksi eKronaan? E-krona-pilotti on lähtenyt liikkeelle Riksbankin yhteistyöstä maksupalveluntarjoajien kanssa, jotta yleisöllä olisi mahdollisuus päästä käsiksi e-kronaan, jos sellainen päätetään laskea liikkeelle. Mahdollisessa tulevaisuuden e-krona-yhteistyömallissa Riksbank voi valita eri hallintotasot, alhaisesta tasosta, jossa osallistujilla on huomattavaa vapautta suunnitella palveluja ja rajapintoja yleisölle, korkeaan tasoon, jossa osallistujien on noudatettava ennalta määrättyä ja yhtenäistä rajapintaa sekä palveluvalikoimaa. Alhainen hallintotaso voi edistää kilpailua ja innovaatiota, mutta samalla se voi johtaa siihen, että e-krona toteutetaan eri tavoin, mikä vaikeuttaa yleisön tunnistaa se. Korkea hallintotaso varmistaisi yhtenäisen tarjonnan ja yhtenäisesti suunnitellut palvelut e-kronalle, mutta se voi samalla muodostaa esteen kilpailulle ja innovaatiolle. Johtopäätös on, että Riksbankin on yhdessä maksumarkkinoiden toimijoiden kanssa löydettävä hyvä tasapaino e-kronan yleisten tavoitteiden ja yleisön sekä markkinoiden tarpeiden välillä. E-krona-pilotti on myös tutkinut mahdollisuutta tehdä ehdollisia maksuja e-kronalla ja selvittänyt, onko pilotissa käytettävällä teknisellä alustalla tämä mahdollista. Riksbank suoritti onnistuneen testin kuvitteellisen asiakkaan ja autokauppiaan kanssa. Siinä asiakas osti tietyn auton sovitulla hinnalla, mutta sillä ehdolla, että maksu suoritettiin vasta, kun asiakas oli rekisteröity auton omistajaksi. Työ on osoittanut, miten tekninen ratkaisu voi mahdollistaa kehittyneempien maksupalveluiden kehittämisen käyttäjien hyödyksi. Ehdolliset maksut voivat kuitenkin tarkoittaa, että enemmän käyttäjien tietoja jaetaan e-krona-verkostossa. On tärkeää, että tällaiset kysymykset tutkitaan perusteellisesti, erityisesti henkilötietojen suojan turvaamiseksi. E-krona-pilotti on myös osallistunut yhteistyöhankkeeseen Israelin keskuspankin, Norjan keskuspankin ja Kansainvälisen maksujärjestelyn (BIS) kanssa, jossa on tutkittu, voisiko digitaalisten keskuspankkivaluuttojen avulla helpottaa rajat ylittäviä maksuja, jotka ovat usein kalliita ja hankalia. Yhteenveto Ruotsin keskuspankin eKrona-hanke on osa digitaalisen yhteiskunnan kehitystä ja siinä tutkitaan mahdollisuutta laskea liikkeelle keskuspankin digitaalinen valuutta, eli e-krona. Hanke on käynnissä yhteistyössä maksupalveluntarjoajien kanssa, jotta e-krona olisi mahdollisessa tulevaisuudessa saatavilla yleisölle. Hanke pohtii erilaisia hallintomalleja, joissa voi olla tasapainoilua kilpailun, innovaation ja yhtenäisen palvelutarjonnan välillä. Pilottivaiheessa on testattu ehdollisia maksuja e-kronalla, jotka mahdollistavat kehittyneempien maksupalveluiden kehittämisen, mutta samalla herättävät kysymyksiä käyttäjien tietosuojasta. Hankkeessa on myös tehty yhteistyötä muiden maiden keskuspankkien kanssa tutkiakseen digitaalisten keskuspankkivaluuttojen roolia rajat ylittävissä maksuissa. Vaikka hankkeessa on edistytty, e-kronan liikkeelle laskusta ei ole vielä tehty päätöstä. Riksbank korostaa petosten välttämistä ja kehottaa raportoimaan huijausyrityksistä poliisille. Tulevaisuudessa onkin tärkeää löytää tasapaino e-kronan tavoitteiden ja yleisön tarpeiden välillä. Usein kysytyt kysymykset Mikä on eKrona?eKrona on Ruotsin valtion kehittelemä krypto-omaisuus joka olisi Ruotsin vastine Euroopan keskuspankin suunnittelemalle digitaaliselle eurolle. Onko eKrona kaupankäyntirobotti huijaus?Ei. eKrona on täysin laillinen ja säännelty kryptorobotti, jonka on kehittänyt Ruotsin valtio, ja joka on testikäytössä Ruotsin keskuspankilla. Onko eKrona jo myynnissä?eKrona ei ole vielä saatavilla julkisesti missään. Ruotsin valtio tutkii ja testaa konseptia parhaillaan. Kuka on kehittänyt eKronan?eKrona on Ruotsin valtion kehittämä krypto-omaisuus, joka on tutkimus-, ja kehitysvaiheessa.
