Rahastojen riskit

Rahastoihin sijoittamiseen liittyy aina riskiä, kuten sijoittamiseen yleensä. Riskit perustuvat rahaston valitsemien sijoituskohteiden riskeihin. Osakemarkkinoiden riskit heijastuvat osakerahastoihin ja korkomarkkinoiden riskit korkorahastoihin. Sijoitusrahastojen idea on vähentää riskejä jakamalla eli hajauttamalla sijoitukset useisiin kohteisiin, jolloin onnistuneet sijoitukset korvaavat epäonnistuneet sijoitukset. Riskinjaon tarve ei liity vain osakemarkkinoille tehtyihin sijoituksiin, vaan sama tarve on olemassa myös korko- ja valuuttamarkkinoilla.

Markkina- ja yritysriski

Osakkeiden ja osakerahastojen arvojen kehitykseen liittyy riski, koska etukäteen ei voi tietää, miten osakekurssit ja osingot kehittyvät. Yleisestä osakekurssien laskusta aiheutuvaa riskiä kutsutaan markkinariskiksi ja yritysten menestyksen vaikutusta osakkeiden arvoon yritysriskiksi. Epävarmuus on suurin, kun sijoitetaan lyhyeksi ajaksi. Pitkäaikaisina sijoituskohteina osakkeet ovat olleet kaikkein tuottavin sijoitusvaihtoehto.

Osakerahastot vähentävät yritysriskiä sijoittamalla varat useisiin kohteisiin ja eri toimialoille, jolloin yhden sijoituksen epäonnistuminen ei vaaranna koko sijoituksen tuottoa. Riskiä voidaan vähentää myös johdannaisilla, joiden kohde-etuutena on osake, johon rahasto on sijoittanut.

Markkinariskiä ei osakerahasto pysty välttämään hajautuksella. Riskiä voidaan kuitenkin vähentää käyttämällä indeksioptioita ja -futuureja, joiden kohde-etuutena on asianomaisten markkinoiden muutoksia heijastava indeksi, esimerkiksi Suomen osakemarkkinoiden muutosta kuvaava OMX Helsinki 25.

Rahasto-osuuteen liittyvää riskiä mitataan rahasto-osuuden arvon keskimääräisellä vaihtelevuudella eli keskihajonnalla. Tästä keskimääräisestä vaihtelevuudesta käytetään nimitystä volatiliteetti. Mitä suurempi volatiliteetti rahastolla on, sitä enemmän rahasto-osuuden arvo ja siten myös tuotto voivat vaihdella, lisää volatiliteetista kohdassa katsausten tunnusluvut.

Yhdistelmärahasto, joka sijoittaa osakkeisiin ja korkokohteisiin, tasaa osakemarkkinoiden riskiä lisäämällä korkosijoitusten osuutta salkussaan.

Korkoriski

Korkorahastojen arvon kehitykseen vaikuttavat korkotason muutokset. Jos rahasto sijoittaa kiinteäkorkoiseen joukkolainaan, korkotason nousu lainan juoksuaikana laskee joukkolainan arvoa ja korkotason lasku taas nostaa sen arvoa. Muutokset näkyvät korkorahastojen osuuksien myynti- ja lunastushinnoissa. Korkorahastoihin liittyy myös riski, että lainan liikkeeseenlaskija ei pysty maksamaan korkoja tai lainaa takaisin.

Korkosijoitusrahaston tuotto- ja hintariskin mittari on duraatio, ks. sanasto. Se kuvaa myös rahasto-osuuden arvon herkkyyttä korkotason muutoksille. Mitä suurempi on duraatio, sitä suurempi on rahaston korkoriski.

Valuuttariski

Muualle kuin euroalueelle tehtäviin sijoituksiin liittyy myös valuuttakurssiriski. Kun dollari vahvistuu 10 % euroa vastaan, dollarimääräisen sijoituksen arvo nousee 10 % ja dollarin heiketessä käy päinvastoin.

Riskinottopolitiikka

Rahastojen riskinotto vaihtelee rahastotyypeittäin ja myös samantyyppisten rahastojen riskinotossa on suuria eroja. Rahaston riskinottopolitiikka selviää yksinkertaistetusta esitteestä ja rahaston säännöistä. Niistä on hyvä selvittää muun muassa se, miten rahasto käyttää johdannaisia. Enemmän riskiä ottavat rahastot käyttävät johdannaisia paitsi salkkunsa suojaukseen myös tehokkaaseen salkun hallintaan eli pyrkivät kasvattamaan rahaston tuottoja johdannaisilla.

Riskiä karttavan sijoittajan, joka ei voi eikä halua menettää sijoitusaikana osaakaan sijoittamastaan pääomasta, on valittava vähiten riskiä sisältävät vaihtoehdot. Sijoitusrahastoissa sijoitetun pääoman menettäminen kokonaisuudessaan on käytännössä mahdotonta. Rahasto-osuuden arvo voi kuitenkin laskea pörssikurssien ja korkojen muutosten tai rahastoa hoitavien henkilöiden epäonnistuneiden sijoituspäätösten takia. Markkinoilla on myös pääomaturvattuja rahastoja, jotka takaavat sijoitetun nimellispääoman tai sen tietyn osan maksamisen takaisin yksinkertaistetussa esitteessä ja säännöissä määritettynä aikana.

Katso myös

Sanasto

Absoluuttinen tuotto
Positiivinen tuotto markkinatilanteesta riippumatta, mikä perustuu aktiiviseen sijoituspolitiikkaan, jolla pyritään suojautumaan markkinariskiltä. Sijoituksia hajautetaan erilaisiin kohteisiin ja sijoitetaan myös johdannaisiin.

Analyytikko
Sijoitustutkija, joka analysoi markkinoiden ja eri yritysten toimintaa ja kehitystä.

Arvo-osuus
Arvo-osuusjärjestelmään liitetty arvopaperi. Arvo-osuudet korvaavat painetut arvopaperit, kuten osakekirjat ja joukkovelkakirjat. Sijoitusrahasto-osuudet eivät vielä ole arvo-osuusjärjestelmässä.

Arvo-osuustili
Sijoittajan henkilökohtainen tili, jolle kirjataan hänen omistuksensa yhtiöittäin ja arvo-osuuslajeittain.

Arvopaperi
Arvopaperikaupan kohteena oleva asiakirja tai arvo-osuus, kuten osake, joukkovelkakirja tai sijoitusrahasto-osuus.

Arvopaperikauppa
Arvopapereiden osto ja myynti

Arvopaperisalkku
Henkilön tai yhteisön omistamat arvopaperit. Portfolio.

Arvopaperinvälittäjä
Pankki tai sijoituspalveluyritys (pankkiiriliike), joka välittää arvopaperikauppoja sekä tarjoaa omaisuudenhoito- ja muita sijoituspalveluja.

Benchmark-indeksi
Ks. vertailuindeksi

Blue chip -yhtiö
Suuri ja tunnettu pörssiyhtiö, jolla on pitkä toimintahistoria ja joka on vakiinnuttanut vahvan taloudellisen aseman.

Duraatio
Joukkovelkakirjan tai rahasto-osuuden tuotto- ja hintariskin mittari, joka kertoo missä ajassa keskimäärin pääoma ja korot maksetaan sijoittajalle. Se mittaa myös velkakirjan hinnan herkkyyttä korkomuutoksiin, mitä pitempi duraatio, sen suurempi riski. Jos duraatio on esimerkiksi 5, se merkitsee, että joukkovelkakirjan hinta muuttuu noin 5 %, jos korkotuotto muuttuu yhden prosenttiyksikön.

Efektiivinen tuotto
Arvopaperin tuotto suhteessa sen markkina-arvoon.

Emissio
Arvopaperin liikkeeseenlasku, kuten osakeanti.

Enhanced index -sijoitusrahasto
Rahasto, joka sijoittaa pääosin vertailuindeksin mukaisesti, mutta lisätuoton hankkimiseksi sallittava poikkeama, tracking error, on suurempi kuin perinteisen indeksirahaston.

Ensimarkkinat
Arvopaperin liikkeeseenlasku, jolloin liikkeeseenlaskija hankkii rahoitusta. Esimerkiksi osakeanti tai joukkovelkakirjalainan myynti. Vrt. jälkimarkkinat.

Erikoissijoitusrahasto
Sijoitusrahasto, joka voi poiketa sijoitusrahastolain sijoitusrajoituksista, esimerkiksi keskittämällä sijoitukset vain muutamaan kohteeseen.

ETF, Exchange Traded Fund
Sijoitusrahasto, jonka osuuksilla käydään kauppaa pörssissä.

Euribor-korot
Euroalueen päivittäin julkaistavat viitekorot.

Feeder-rahasto
Ks. rahasto-osuusrahasto.

Futuuri
Sopimus, johon liittyy velvollisuus ostaa tai myydä sopimuksen kohde-etuus, esimerkiksi osake tulevaisuudessa tiettynä aikana sovittuun hintaan.

Hedge fund -sijoitusrahasto
Yhteisnimitys varsin erilaisille erikoissijoitusrahastoille. Niiden tavoitteena on positiivinen tuotto kaikissa markkinaolosuhteissa Hedge fund voi sijoittaa listattujen ja listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin, erilaisiin korkokohteisiin ja johdannaisiin. Hedge fund -sijoitusrahastot ovat suuririskisimpiä rahastotyyppejä. Suomalainen hedge fund ei vastaa amerikkalaista hedge fundia, joka on sijoitusyhtiö.

HEX-indeksit
Helsingin Pörssin laskemat osakeindeksit, jotka on korvattu OMX Helsinki -indeksillä.

Helsingin pörssi
Markkinapaikka, jossa käydään kauppaa suomalaisten listattujen osakeyhtiöiden osakkeilla

High yield -sijoitusrahasto
Erikoissijoitusrahasto, joka sijoittaa high yield -lainoihin eli yritysten liikkeeseen laskemiin joukkolainoihin, joiden korkotuotto on korkea, koska yhtiön luottoluokitus on heikko.

Indeksirahasto
Sijoitusrahasto, joka sijoittaa eri osakkeisiin samassa suhteessa kuin niiden paino on indeksistä. Tuotto pyrkii jäljittelemään indeksin kehitystä.

Inflaatio
Inflaatio tarkoittaa hintatason nousua ja rahan arvon heikkenemistä.

Instrumentti
Arvopaperikaupan kohde esim. osake, sijoitustodistus tai johdannaissopimus.

Johdannainen
Sijoitusinstrumentti, jonka arvo perustuu jonkin toisen, kohde-etuutena olevan arvopaperin, indeksin, valuutan, hyödykkeen tai oikeuden arvoon.

Johdannaismarkkinat
Markkinat, joilla kaupankäynnin kohteena ovat johdannaiset.

Joukkolaina
Yritykset, valtio, kunnat ja muut yhteisöt (liikkeeseenlaskijat) voivat ottaa lainaa yleisöltä laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja, lyhyemmin joukkolainoja. Joukkolaina jaetaan nimellisarvoltaan erisuuruisiksi joukkovelkakirjoiksi.

Joukkovelkakirjalaina
Ks. joukkolaina.

Julkinen noteeraus
Arvopaperien hintatason määräytyminen julkisessa kaupankäynnissä, kuten pörssin eri listoilla.

Juoksuaika
Joukkolainan laina- eli juoksuaika, jonka kuluessa laina maksetaan takaisin.

Jälkimarkkinat
Arvopaperien markkinat liikkeeseenlaskun jälkeen. Esimerkiksi pörssikauppa.

Kasvuosuus
Sijoitusrahasto-osuus, jolle ei jaeta tuotto-osuutta, vaan se lisätään osuuden arvoon.

Kokonaistuotto
Arvopaperin koron tai osingon ja arvonnousun yhteistuotto.

Korkorahasto
Sijoitusrahasto, joka sijoittaa korkoa tuottaviin kohteisiin.

Kurssi
Arvopaperin hinta julkisessa kaupankäynnissä.

Kurssiriski
Arvopapereiden hinnanmuutosten aiheuttama riski.

Käypä hinta
Arvopaperin markkinahinta.

Liikkeeseenlaskija
Yritys, valtio, kunta tai muu julkisyhteisö, jolla on oikeus laskea liikkeeseen arvopapereita.

Liikkeeseenlasku
Osakeanti tai joukkolainan myynti yleisölle, emissio.

Likvidi
Nopeasti rahaksi muutettava.

Lunastus
Sijoitusrahasto-osuuden myyminen, sijoituksen muuttaminen rahaksi.

Lunastushinta
Sijoitusrahasto-osuudesta sen omistajalle rahastoyhtiön maksama hinta.

Lunastuspalkkio
Rahasto-osuutta lunastettaessa rahastoyhtiön perimä palkkio.

Lunastusvelvollisuus
Rahastoyhtiön velvollisuus vaadittaessa lunastaa sijoitusrahaston osuus.

Luovutusvoitto
Myyntihinnan ja hankintamenojen erotus. Myyntivoitto.

Lyhyeksi myynti
Lyhyeksi myynti tarkoittaa arvopaperin myymistä, vaikka ei omista sitä. Tällä hyödytään laskevista kursseista.

Markkinahinta
Arvopaperin ja valuutan käypä, markkinoilla muodostunut kurssi. Käypä hinta.

Markkinakorko
Markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan syntyvä korko. Vastakohta hallinnollisesti määräytyvä korko.

Markkinariski
Yleisen kurssikehityksen vaikutus yksittäisen osakkeen kurssiin. Systemaattinen riski.

Master feeder -rahasto
Rahasto-osuusrahasto, joka sijoittaa vain yhteen sijoitusrahastoon. Master feeder helpottaa rahaston markkinointia yli rajojen.

Meklari
Arvopaperinvälittäjän palveluksessa asiakkaan tai välittäjän lukuun kauppaa tekevä henkilö.

Merkintä
Sijoitusrahasto-osuuksien ostaminen, sijoittaminen sijoitusrahastoon.

Noteeraus
Arvopaperin hinnan määräytyminen julkisessa kaupankäynnissä, käytetään joissain yhteyksissä myös puhuttaessa osakkeen kurssista.

Obligaatiorahasto
Valtion ja julkisyhteisöjen joukkolainoihin sijoittava rahasto.

OMX Helsinki –indeksit
Helsingin pörssin osakeindeksit, lyhyemmin OMXH-indeksit.

OMX Helsinki -yleisindeksi
Indeksi, joka koostuu kaikista Helsingissä listatuista osakkeista. Indeksi kuvastaa osakemarkkinoiden tilannetta sekä kehitystä.

OMX Helsinki Cap -indeksi
(OMXHCAP) on painorajoitettu indeksi, jossa yhden osakkeen enimmäispaino on 10 % indeksin kokonaismarkkina-arvosta. OMX Helsinki Cap korvasi entisen HEX portfolioindeksin.

OMXH25-indeksi
Indeksi, jonka arvo kuvastaa 25:n rahamääräisesti eniten vaihdetun osakesarjan hintakehitystä. Yhden yhtiön paino indeksissä on rajoitettu 10 prosenttiin. Indeksiin kuuluvat osakkeet tarkistetaan puolen vuoden välein.

Optio
Sopimus, johon liittyy oikeus, mutta ei velvollisuutta ostaa tai myydä option kohde-etuus, esimerkiksi osake, tulevaisuudessa tiettynä aikana sovittuun hintaan.

Osake
Osuus yhtiön osakepääomasta. Osake tuottaa oikeuden yhtiön voitonjakoon, etuoikeuden uusmerkintään ja osallistumisoikeuden yhtiökokoukseen.

Osakeanti
Osakeyhtiön uusien osakkeiden tai yhtiön haltuun tulleiden osakkeiden antaminen osakkeenomistajille tai suuntaaminen jollekin muulle taholle. Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton.

Osakerahasto
Pääasiassa osakkeisiin varansa sijoittava sijoitusrahasto.

Osakesäästötili
1.1.2020 lanseerattu osakesäästämiseen kannustava tilimuoto, jonka avulla piensijoittajat voivat sijoittaa osakkeisiin verotehokkaasti.

Osinko
Yhtiön vuosittain osakkailleen jakama voitto-osuus.

Osinkoprosentti

Pankkiiriliike
Sijoituspalveluyritys, joka välittää arvopaperikauppoja, tarjoaa omaisuudenhoito- ja muita sijoituspalveluita, mutta ei voi ottaa talletuksia yleisöltä.

P/E-luku

P/B-luku

Portfolio
Useista eri sijoituskohteista muodostuva sijoitussalkku, esimerkiksi useista osakkeista muodostuva osakesalkku.

Pääomatulot
Tulot pääomasta, esim. korot, osingot, vuokrat ja sijoitusrahastojen tuotto-osuudet sekä luovutusvoitot.

Pörssiyhtiö
Yhtiö, jonka osakkeilla käydään kauppaa pörssilistalla.

Rahamarkkinat
Valtion, yritysten ja yhteisöjen liikkeeseenlaskemien lyhytaikaisten, korkeintaan 12 kuukauden, velkainstrumenttien: yritystodistusten, sijoitustodistusten ja valtion velkasitoumusten markkinat.

Rahamarkkinaväline
Arvopaperi, jolla valtio, yritykset ja pankit ottavat lyhytaikaista luottoa ja jonka juoksuaika on korkeintaan 12 kuukautta. Arvopapereilla käydään kauppaa niiden juoksuaikana.

Rahasto-osuusrahasto
Sijoitusrahasto, joka sijoittaa toisiin sijoitusrahastoihin.

Rahastoyhtiö
Sijoitusrahastoa hoitava yhtiö.

Riski
Epäonnistumisen vaara, epävarmuus tuotosta. Ks. rahastosijoittamisen riskit ja asuntosijoittamisen riskit

Sateenvarjorahasto
Rahastoyhtiö, joka hallinnoi erityyppisiä sijoitusrahastoja ja jonka puitteissa sijoittaja voi esimerkiksi markkinatilanteen muuttuessa vaihtaa rahastoa ilman merkintä- tai lunastusmaksua tai ainakin halvemmalla kuin uusi sijoittaja.

Sektorirahasto
Tietyn toimialan osakkeisiin sijoittava rahasto.

Shorttaus
Osakkeiden lyhyeksi myynti. Ks. Shorttaus

SICAV – Société d´Investissement à Capital Variable
Vaihtuvapääomainen sijoitusrahasto, joita on mm. USA:ssa, Ranskassa ja Luxemburgissa. SICAVin sijoitusrahaston varat omistaa osakeyhtiö, toisin kuin suomalaisissa sijoitusrahastoissa. Rahastosijoittajat taas omistavat SICAVin osakkeet. Osakepääoma muuttuu, kun sijoittajat merkitsevät tai lunastavat yhtiön osakkeita.

Sijoituspalveluyritys
Pankki tai pankkiiriliike, joka välittää arvopaperikauppoja sekä tarjoaa omaisuudenhoito- ja muita sijoituspalveluja.

Sijoitusrahasto
Pääasiassa arvopapereista koostuva varojen ja velkojen kokonaisuus, jonka omistavat siihen sijoittaneet osuudenomistajat osuuksiensa suhteessa.

Sijoitusrahastodirektiivin mukainen rahasto
Sijoitusrahasto, jolle laki asettaa säännöt, miten sijoitustoiminnasta aiheutuvat riskit on hajautettava, UCITS-rahasto.

Sijoitustodistus
Pankin liikkeeseen laskema vakuudeton jälkimarkkinakelpoinen velkakirja, jonka laina-aika on enintään 12 kuukautta.

Sijoitustutkija
Sijoituskohteita ja -markkinoita tutkiva sekä sijoitussuosituksia antava henkilö. Analyytikko.

Sijoitusyhtiö
Yhtiö, jonka päätoimialana on arvopaperien omistus ja arvopaperikauppa.

Säilytysyhteisö
Rahastoyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella sijoitusrahaston omaisuutta säilyttävä pankki, arvopaperinvälittäjä tai säilytysyhteisötoimintaan toimiluvan saanut osakeyhtiö.

TER-luku
Tunnusluku, jolla mitataan rahastoyhtiön perimien palkkioiden osuutta rahaston pääomasta. Kuluihin luetaan Suomessa hallinnointi- ja säilytyspalkkiot, tilinhoito- ja pankkikulut, muualla myös muut suoraan pääomasta veloitettavat kulut. Jälkimmäisiä ei Suomessa voi periä. Lyhennys sanoista Total Expence Ratio.

Termiini
Sopimus, johon liittyy velvollisuus ostaa tai myydä termiinin kohde-etuus, esimerkiksi osake tulevaisuudessa tiettynä aikana sovittuun hintaan.

Tracking error
Tunnusluku, jolla mitataan sijoitusrahaston salkun tuoton poikkeamaa vertailuindeksistä. Pieni luku kertoo, että tuotto seurailee vertailuindeksin tuottoa.

Tuotto-osuus
Sijoitusrahaston voitoistaan osuudenomistajille jakama tuotto. Sijoitusrahasto-osuus, jolle maksetaan tuotto-osuus.

UCITS-rahasto
ks. Sijoitusrahastodirektiivin mukainen rahasto

Unit linked
Vakuutussäästömuoto, jossa vakuutuksenottajan varat sijoitetaan sijoitusrahastoihin.

Vaihtovelkakirja
Osakeyhtiön liikkeeseen laskema velkakirja, joka voidaan lainaehtojen mukaan vaihtaa osakkeisiin.

Valtion velkasitoumus
Valtion liikkeeseenlaskema jälkimarkkinakelpoinen velkakirja, jonka laina-aika on korkeintaan 12 kuukautta.

Vertailuindeksi
Indeksi, johon sijoitusrahaston tuottoa verrataan rahaston sääntöjen mukaan, esimerkiksi OMX Helsinki Cap -indeksi. Benchmark-indeksi.

Vipurahasto
Sijoitusrahasto, joka käyttää sijoitustoiminnassaan aktiivisesti johdannaisia tavoitellessaan keskimääräistä parempaa tuottoa.

Voitto-osuus
Ks. tuotto-osuus.

Volatiliteetti
Arvopaperien tuottojen vaihtelu eli riski.

Yhdistelmärahasto
Sijoitusrahasto, joka sijoittaa sekä osakkeisiin että korkoa tuottaviin kohteisiin.

Yhteisösijoittaja
Arvopaperimarkkinoilla suurilla erillä kauppaa käyvä yhteisö tai säätiö, myös sijoitusrahasto. Institutionaalinen sijoittaja.

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä
Järjestelmä, jossa hyvittämällä yhtiön maksama tulovero osakkeenomistajan verotuksessa poistetaan yritystulon kahdenkertainen verotus.

Yleisindeksi
Koko osakemarkkinoita kuvaava indeksi.

Yrityskorkorahasto
Yritysten liikkeeseenlaskemiin joukkolainoihin sijoittava rahasto.

Yritystodistus
Yrityksen liikkeeseenlaskema vakuudeton jälkimarkkinakelpoinen velkakirja, jonka laina-aika on enintään 12 kuukautta.

Osakerahastot

Osakerahastoon sijoitetut varat sijoitetaan pääosin osakkeisiin. Rahaston luonteesta riippuen kohdemaana voi olla esimerkiksi suomalaiset osakkeet, jolloin rahaston hoitaja tekee kauppaa vain kotimaisilla osakkeilla. Tietylle maantieteelliselle alueelle sijoituksensa kohdistavat sijoitusrahastot jaotellaan tavallisesti kotimaahaan, euroalueelle, Eurooppaan, maailmanlaajuisesti sekä kehittyville markkinoille sijoittaviin, esimerkiksi Balttiaan, sijoittaviin sijoitusrahastoihin. Osakerahastot voidaan jaotella maantieteellisen sijainnin lisäksi myös yhtiöiden toimialan tai yhtiön koon perusteella.

Osakesijoittaminen rahastojen kautta

Osakesijoittamisen aloittamisen kynnys on huomattavasti matalampi osakerahastojen kautta. Alkuun pääsee pienemmillä pääomilla ja matalammalla riskillä.

Osakerahastojen riskit

Osakerahastot, kuten osakkeetkin ovat alttiimpia kurssiheilahteluille, jolloin tällaiseen rahastoon sijoittavalla täytyy olla riskinsietokykyä enemmän, kuin esimerkiksi korkorahastoihin sijoittavalla. Osakerahastot jaotellaan myös yleensä korkeamman sekä matalamman riskin rahastoihin, jolloin riskit ja tuotto kävelevät tietysti käsi kädessä.

Yleisimpiä tapoja jaotella osakerahastoja on jakaa ne toimialoittain, maantieteellisin perustein tai osinko/kasvurahastoihin.

Osakerahastot vai suora osakesijoittaminen?

Osakerahastojen etuja suhteessa suoraan osakesijoittamiseen ovat:

  • Alkuun pääsee pienemmillä pääomilla
  • Osakerahastot ovat hyvin hajautettuja, joten riski on matalampi
  • Osakesijoittaminen rahastojen kautta on helpompaa
  • Rahaston kautta on helpompi lähteä vieraille markkinoille

Miinuspuolina rahastojen kautta sijoittamisessa ovat rahaston perimät kulut, jotka vaikuttavat sijoituksen tuottoon pitkällä aikavälillä. Lisäksi myös se, että rahaston sijoitusten hallinta ei ole sinulla itselläsi vaan päätöksistä vasta salkunhoitaja.

Osakerahaston valinta

Osakerahaston valinta perustuu sijoitussuunnitelmaasi eli ensin on täytynyt miettiä minne haluat sijoittaa ja viimeiseksi tulee valita oikea rahasto.

Lähes kaikki osakerahastot sijoittavat lähes kaikki varansa osakkeisiin, joten ensimmäinen jaottelu tulee tehdä maantieteellisen sijainnin mukaan. Ehkä sijoitat itse kotimaan markkinoille suoraan, mutta haluat lähteä vaikkapa kehittyville markkinoille tai pohjois-amerikkaan. Tällöin oikea osakerahasto löytyy näille alueille sijoittavien rahastojen joukosta.

Muut rahaston valintaat vaikuttavat tekijät ovat:

  • Osakerahaston perimät kulut
  • Osakerahaston historiallinen tuotto
  • Tähtiluokitus
  • Minimisijoitus

Morningstar on taho, joka antaa kaikille maailman rahastoille tähtiluokituksen sen menestyksen ja suorituskyvyn mukaan.

Suomalaisia osakerahastoja:

Osakerahastojen kulut

Osakerahaston tuotto on tärkein juttu, mutta myös kuluilla on suuri vaikutus pitkän aikavälin tuottoon. Selvityksen mukaan suomalainen maailmalle sijoittava osakerahasto perii keskimäärin 1,55% vuotuista juoksevaa kulua. Kalleimmillaan osakerahaston vuotuiset juoksevat kulut saattavat olla yli kolme prosenttia.

Varteenotettava vaihtoehto on lähteä osakemarkkinoilla edullisen indeksirahastojen kautta. Nordnetilla on valikoimissaan myös täysin kuluttomia superrahastoja.

Kaikki rahastotyypit

 

Katso myös

Yhdistelmärahastot

Yhdistelmärahasto on sijoitusrahasto, jonka varat sijoitetaan sekä osakkeisiin että korkomarkkinoille, kuten esimerkiksi joukkovelkakirjalainoihin. Yhdistelmärahasto on hyvä valinta sijoittajalle, joka haluaa hajauttaa sijoituksensa eri omaisuusluokkiin ja tavoittelee talletusta tai korkorahastoa kovempaa tuottoa. Yhdistelmärahastot tarjoavat siis helpon ratkaisun varojen hajauttamiseen maantieteellisesti sekä omaisuusluokittain.

Yhdistelmärahastot voivat painottaa sijoituksiaan eri omaisuusluokkiin (osakkeet ja korot) vallitsevan markkinatilanteen mukaan yhdistelmärahaston sääntöjen puitteissa. Osakkeiden vaihteluväli voi olla esimerkiksi 25-75% rahaston varoista, mikä tarjoaa taitavalle salkunhoitajalle tuottomahdollisuuksia jos sijoitukset osaa ajoittaa oikein.

Yhdistelmärahastojen huono puoli on niiden verrattain korkeat juoksevat kulut. Keskimäärin yhdistelmärahastojen juoksevat kulut ovat 1,25-1,75% tasolla, mutta kalleimmillaan jopa 2% ja edullisimmillaan noin 0,5%. Yhdistelmärahaston valinnassa kannattaa historiallisen tuoton lisäksi tarkkailla rahaston perimiä kuluja.

Yhdistelmärahaston piirteet

Yhdistelmärahaston riski on korkorahastoja korkeampi, mutta osakerahastoa alempi. Yleensä mitä suurempi osakepaino yhdistelmärahastossa on, sitä suurempi on rahaston riski, mutta samalla myös tuotto-odotus nousee. Korkosijoitukset tasapainottavat yhdistelmärahastojen kokonaisriskiä.

Yhdistelmärahastoon sijoittavan on kuitenkin oltava tarkkana kulujen suhteen, sillä yleensä erikseen hankittu korko- ja osakerahasto muodostuvat valmista yhdistelmärahastoa edullisemmaksi.

Yhdistelmärahasto sopii hyvin keskipitkän tai pitkän aikavälin sijoituksiksi.

  • Sijoittaa osakemarkkinoille sekä korkosijoituksiin
  • Pienempi riski sekä tuotto-odotus kuin osakerahastoissa
  • Suurempi riski ja tuotto-odotus kuin korkorahastoissa
  • Kalliit juoksevat kustannukset

Kaikki rahastotyypit

 

Katso myös

Korkorahastot

Korkorahastot tuottavat suhteellisen vakaasti. Lyhyen koron rahastot eli rahamarkkinarahastot ovat riskiltään lähellä pankkitalletuksia. Kehitys on vakaata, mutta pienellä riskillä ei saa kovin korkeaa tuottoa. Lyhyitä korkosijoituksia käytetäänkin usein rahan ”pysäköintipaikkana” odottamassa hankintoja tai parempaa sijoitushetkeä osakemarkkinoille.

Korkorahastot turvalliseen sijoittamiseen

Korkorahastot sopivat etenkin matalariskiseen ja lyhyen aikavälin sijoittamiseen ja toimivat vaihtoehtona suoralle korkosijoittamiselle tai korkotalletuksille.

Korkorahastot ovat esimerkiksi osakerahastoja matalariskisempiä, koska ne sijoittavat varansa osakemarkkinoita vakaampiin korkosijoituksiin.

Korkorahastojen sijoituskohteet

Korkorahastojen sijoituskohteina on luonnollisesti joukkolainoja, jotka voivat olla kuntien, valtioiden tai yritysten liikkeellelaskemia. Yrityslainoihin liittyy aina luottoriski.

Markkinakorkojen nousu laskee rahastossa olevien korkosijoitusten arvoa. Korkojen noustessa korkorahastojen tuotto putoaa tai menee väliaikaisesti negatiiviseksi. Rahamarkkinarahastossa sijoitusten duraatio on niin lyhyt, ettei markkinakorkojen nousu laske lyhyen koron rahaston arvoa. Korkorahastoa, joiden sijoitusten duraatio eli juoksuaika on alle 12 kuukautta kutsutaan rahamarkkinarahastoksi. Yleensä mitä lyhyempi duraatio, sitä matalampi riski.

Yhdistelmärahastot sijoittavat rahansa sekä osake- että korkomarkkinoille sääntöjensä puitteissa, joten ne ovat riskitasoltaan korkorahastojen ja osakerahastojen välimaastossa.

Korkorahastojen riskit

Vaikka korkorahastot ovat riskiltään matalampia kuin muut rahastotyypit, myös niihin liittyy riskejä.

Luottoriski

Jokaisella korkosijoitustuotteella eli korkopaperilla on liikkeellelaskija ja se on yleisimmin joko yritys, luottolaitos tai valtio. Korkopaperin korkoon vaikuttaa liikkeellelaskijan luottoluokitus. Mitä parempi luottoluokitus, sitä matalampi korko ja mitä huonompi luottoluokitus, sitä korkeampaa korkoa on maksettava korkopaperin ostajalle.

Korkopaperit jaotellaan yleensä kahteen eri luokkaan:

  • Investment Grade = pienempi riski ja pienempi korko
  • High Yield = suurempi riski ja korkeampi korko

Korkoriski

Korkojen nousu laskee korkopapereiden tuottoa eli vaikuttaa negatiivisesti korkorahaston tuottoon. Vaikutus on suurin pitkän koron rahastoilla ja pienin rahamarkkinarahastoilla. Korkojen lasku taas yleensä parantaa korkorahastojen tuottoa.

Valuuttariski

Korkorahastot ovat myös alttiita valuuttakurssien muutoksille. Korkorahasto sijoittaa aina jossain valuutassa ja se voi mahdollisesti olla myös jokin muu kuin paikallinen valuutta. Mikäli paikallinen valuutta vahvistuu, ulkomaisissa valuutoissa olevat korkosijoitukset heikentyvät ja sama toisinpäin.

Miksi korkorahastoihin kannattaa sijoittaa?

Kuten todettua, korkorahastot ovat riskiltään varsin maltillisia ja ne sopivat erilaisiin sijoitus- ja säästämistarkoituksiin.

Korkorahasto voi olla hyvä vaihtoehto, kun..

  • Säästetään lyhyellä (1-5v) tähtäimellä
  • Tavoitellaan pankkitalletusta parempaa tuottoa
  • Halutaan hajauttaa sijoitusvarallisuutta ja pienentää riskiä
  • Ei ole riittävän isoja summia eikä osaamista tehdä itse suoria korkosijoituksia

Korkorahaston valinta

Korkorahaston valintaan vaikuttaa sijoittamisen tavoite. Mahdollisimman turvallista korkosijoitusta tavoittelevalle paras vaihtoehto on rahamarkkinarahasto tai valtionobligaatiorahasto. Yrityslainarahasto taas voi sopia paremmin korkeampaa tuottoa hakevalle.

Nordnetin korkotorilta voit tutustua erilaisiin korkorahastotyyppeihin ja korkorahastovalikoimaan.

Tässä kirjoituksessa kerrotaan Suomen suosituimmista korkorahastoista.

Korkorahastojen kulut ja tuotto-odotus

Myös rahaston kulut ja tuotto-odotus vaikuttaa korkorahaston valintaan. Korkorahastot ovat kuluiltaan yleensä edullisimmasta päästä ja yleensä merkintä- ja lunastuspalkkiot liikkuvat 0,25-0,75%:n tietämissä. Aktiivisesti toimivissa korkorahastoissa kustannukset saattavat olla suuremmatkin.

Korkorahastojen tuotto-odotus on yleensä n. 2-4% vuodessa. Toteutuessaan tuotto siis päihittää korkotalletuksen tuoton selvästi, ainakin nykyisellä korkotasolla. Riskipitoisemmissa korkorahastoissa tuotto saattaa olla korkeampi, mutta se voi olla myös negatiivinen.

Nordnetilla on valikoimissaan myös täysin kuluttomia Superrahastoja.

Kaikki rahastotyypit

 

 

Ehkä myös nämä kiinnostavat:

Rahastotyypit

 

Finanssivalvonta vahvistaa sijoitusrahaston säännöt, joista muun muassa selviää, minkä tyyppinen sijoitusrahasto on kyseessä sekä millaista sijoituspolitiikkaa se harjoittaa.

Sijoitusrahastolaki jakaa sijoitusrahastot kahteen ryhmään: sijoitusrahastodirektiivin mukaisiin sijoitusrahastoihin, eli ns. UCITS -sijoitusrahastoihin ja erikoissijoitusrahastoihin.

Sijoitusrahastodirektiivin mukaisille sijoitusrahastoille laki asettaa yksityiskohtaiset säännöt, miten sijoitustoiminnasta aiheutuvat riskit on hajautettava, kun taas erikoissijoitusrahasto voi poiketa näistä yksityiskohtaisista vaatimuksista. Kuitenkin erikoissijoitusrahastojenkin toiminta perustuu riskien hajauttamiselle.

Sijoitusrahastot jaotellaan sijoituskohteiden valinnan perusteella osakerahastoihin, yhdistelmärahastoihin, pitkän koron rahastoihin, keskipitkän koron rahastoihin ja lyhyen koron rahastoihin. On olemassa myöskin ns. Rahastojen rahastoja, jotka sijoittavat ainoastaan muihin rahastoihin.

Katso myös

Sijoitusrahasto-opas

Sijoitusrahastot ovat voimakkaasti yleistynyt ja nykyään suosituin säästämis- ja sijoitusmuoto. Tällä sijoitusrahasto-opas -sivulla on tietoa rahastosijoittamisesta sekä erilaisista sijoitusrahastotyypeistä.

Sijoitusrahastot ja tietoa rahastosijoittamisesta

Sijoitusrahastot ovat viime vuosina yleistyneet huomattavasti suomalaisten sijoituskohteina. Sijoitusrahastojen suosio perustuu helppouteen sekä siihen, että alkuun pääsee pienilläkin summilla, jopa 20 eurolla kuukaudessa. Rahastot sopivat hyvin myös kiireisille ihmisille, koska rahastot tuovat mukanaan helpon tavan sijoittaa arvopapereihin myös sellaisille ihmisille, jotka eivät itse ehdi tai halua seurata arvopaperimarkkinoiden tapahtumia päivittäin.

Sijoitusrahastot tuovat hajautushyötyjä

Sijoitusrahastot ovat paras väline sijoitusten hajauttamiseen. Hajauttamisen suurin hyöty on pienentää riskiä samalla tuottotasolla ja se onnistuu siten, että kaikki munat eivät ole samassa korissa vaan sijoitukset on hajautettu. Esimerkiksi hyvin hajautetun osakesalkun rakentaminen vaatii paljon aikaa, rahaa ja seuraamista, mutta rahastoissa rahaston varat on hajautettu valmiiksi satoihin eri yhtiöihin eri toimialoille ja alueille.

Sijoitusrahastojen avulla voi myös helposti hajauttaa sijoituksia ulkomaille sekä kohteisiin, joista on joko vaikea saada tietoa tai muuten hankala sijoittaa suoraan.

Sijoitusrahastovaihtoehtoja on monia

Sijoitusrahastoja on olemassa kymmeniä tuhansia, vaihtoehtoja siis on valtava määrä. Lähes kaikki rahastot ovat erikoistuneet jollain tavalla joko maantieteellisesti ja/tai sijoituskohteiden perusteella. Sijoitusrahastot voidaan jakaa riskitason mukaan karkeasti kolmeen eri ryhmään:

Totuus ei kuitenkaan ole niin mustavalkoinen kuin yllä on kuvattu. Esimerkiksi korkorahastokin voi olla tuotto-odotukseltaan ja riskiltään korkea. Yksi tärkeä huomioitava asia on sijoitusrahaston kulut. Palkkiorakenteen mukaan rahastot voidaan jakaa karkeasti kahteen eri ryhmään:

  • Korkeat palkkiot: osakerahastot, vipurahastot, hedgerahastot, yhdistelmärahastot, asuntorahastot
  • Matalat palkkiot: etf-rahastot, indeksirahastot, korkorahastot

Rahastojen palkkiot voivat vaihdella paljon rahaston aktiivisuuden mukaan. Nordnetin valikoimista löytyy lisäksi täysin kuluttomia superrahastoja.

Rahastosijoittajan kannattaa tutustua eri vaihtoehtoihin huolellisesti, koska tarjolla on hyvin erilaisia rahastoja, joiden tuotto-odotukset ja riskit poikkeavat toisistaan. Rahastoihin kerätyillä säästöillä on monelle suuri taloudellinen merkitys, joten sopivien rahastojen valinnassa on otettava huomioon useita eri tekijöitä. Tämän sivun toivomme auttavan lukijoita tekemään harkittuja sijoituspäätöksiä.

Sivustolla esittelemme eri rahastotyypit ja kuvaamme niiden riskejä ja mahdollisuuksia. Lisäksi tuomme esiin seikkoja, joihin rahastosäästäjän on syytä kiinnittää huomiota rahaston valinnassa.

Lue seuraavaksi mihin rahastosijoittamisessa tulee kiinnittää huomiota

Tutustu myös

Rahastosijoittaminen ja sijoitusrahastot

Rahastosijoittamisen tietopankki – Sijoitusrahastot.org

Rahastosijoittaminen on vakiinnuttanut asemansa tunnettuna ja helppona sijoitusmuotona. Sijoitusrahastot.org antaa ajantasalla olevaa tietoa rahastosijoittamisesta, sijoitusrahastoista, osakkeista, asuntosijoittamisesta, kullasta ja hopeasta sekä sijoittajan verotuksesta ja muista sijoittajalle tärkeistä asioista.

Sijoitusrahastot tarjoavat vaivattoman tavan sijoittaa arvopapereihin myös sellaisille ihmisille, jotka eivät itse ehdi tai halua seurata arvopaperimarkkinoiden tapahtumia päivittäin. Sijoitusrahastojen avulla voi myös hajauttaa sijoituksia ulkomaille sekä kohteisiin, joista on joko vaikea saada tietoa tai muuten hankala sijoittaa suoraan.

Sijoitusrahastot.org sivustolta löytyy: