Viisi asiaa, mitä suomalaiset tykkäävät tehdä vapaa-aikanaan kirjoittanut Tiina Jonsson Viimeksi päivitetty: 4. maaliskuun 2024 Suomalaisten vapaa-aika on lisääntynyt tasaisesti yhteiskunnan ja tekniikan kehityksen myötä, ja samalla meille on tullut entistä enemmän vaihtoehtoja myös vapaa-ajan vietolle. Toiset meistä hakevat vapaa-ajalta rentoutumista ja toiset jännitystä. Tässä artikkelissa katsahdamme viiteen erilaiseen vapaa-ajanviettotapaan. Aikuispelaaminen Aikuispelaamisella tarkoitamme tässä tietokoneilla ja mobiilipäätelaitteilla pelaamista. Kaiken pelaamisen siirtyminen digitaalisille alustoille on luonnollista edistystä yhteiskunnassamme. Siinä missä Trivial Pursuit on edelleen parasta viihdettä lautapelinä siitäkin löytyy nykyään digitaalinen versio, jossa toisen voi haastaa peliin netin välityksellä vaikka Helsingistä Lontooseen. Myös rahapelit ovat siirtyneet yhä suuremmissa määrin nettiin. Suomalaisista yli 92 % käyttää nettiä aktiivisesti ja yli 60 % kaikista rahapeleistä pelataan nykyään mobiililaitteilla. Aikaisemmin suunnittelultaan varsin kököstikin toteutut nettikasinot ovat nykyään toimivia ja näyttäviä kokonaisuuksia, joissa voi pelata jopa live-pelejä oikeiden pelinhoitajien johdolla. Uusinta uutta edustavat kryptokasinot, joissa rahansiirrot ovat käytännössä välittömiä, eikä KYC varmennuksia kysytä, koska rahansiirrot perustuvat siirtoihin lohkoketjun sisällä, eikä mukana ole perinteisiä valuuttoja tai pankkeja. Tällainen Bitcoin casino hyväksyy yleensä maksutapana kryptojen ohella myös perinteiset fiat-valuutat, joiden siirto käy helposti kaikille tuttuja maksutapoja hyödyntäen. Aikuispelaamisessa on tärkeätä nimenomaan se, että entistä enemmän kiinnitetään huomiota siihen, että alaikäiset eivät pääse pelaamaan ja että mahdollinen ongelmapelaaminen tunnistetaan mahdollisimman nopeasti. Onkin hienoa kuinka monipuolisia oman pelaamisen analysointi ja seuranta välineitä on meille tarjolla, joilla voimme helposti selvittää oman pelaamisemme tason. Viihdepelaaminen ja Esports Netin rahapelisivustot ovat tietenkin viihdettä ja yleensäkin meidän suhtautuminemme Suomessa rahapelaamiseen on suotuisa, johtuen siitä, että olemme nähneet kolikkoautomaatteja katukuvassa koko elämämme. Mutta kiitos sekä viranomaisten että kansainvälisten kasino-operaattoreiden, pelaajien tietoisuus kasinopelaamista kohtaan on kasvanut ja sitä myöten ongelma- ja riskipelaaminen on vähentynyt. Osaamme rajata pelaamisemme entistä paremmin rahan ja ajan suhteen ja vaikka suositut rahapelit tarjoavat meille viihdettä vaikka kuinka moneksi tunniksi, osaamme jaksottaa jo pelaamisemme niin, että se on hauskaa ja viihdyttävää eikä pilaa muuta elämäämme tai sosiaalisia kuvioitamme. Kasvavan tietokonepelaamisen myötä se itse pelaaminenkin on muuttunut. Kuka olisi vielä muutama vuosi sitten voinut uskoa, että voittamalla aiemmin lähinnä teinien suosiossa olevan räiskintäpelin, yksittäinen pelaaja voi ansaita useamman miljoona euroa ja saada kutsun Presidentin Linnaan Itsenäisyyspäivän juhliin! Elektronisesta urheilusta on tullut maailmanlaajuinen ilmiö, joka on synnyttänyt Suomeenkin jo kymmeniä pelaajia, jotka ovat ansaitsemassa rahojaan ammattilaisympyröissä. Suomen markkinat ovat valitettavan pienet ja täällä turnausvoitot lasketaan muutamissa tuhansissa euroissa, joilla ei tiimien palkkoja makseta – mutta tulot tulevatkin paljon muista kanavista. Monilla Esports staroilla on omia suoratoistokanavia ja niillä kymmeniä tuhansia katsojia, parhailla jopa miljoonia ja tulot tulevat mainosyhteistyön kautta. Maailman erilaisten tilastojen perusteella nimittäin Esportsista on tullut se kanava, mitä kautta mainostajat saavat parhaiten yhteyden 18-26 vuotiaisiin nuoriin aikuisiin. E-urheilu saattaa tuntua näin vanhempana vähän jopa naurettavalta, mutta alan ammattilaiset harjoittelevat useita tunteja päivässä ja pelaavat sen päälle. Harjoituksia on sekä yksilöharjoitteita että tiimin yhteisiä, eli kyse on oikeasti täysivaltaisesti työstä, eikä mistään haihattelusta tai harrastelusta. Siksi Suomenkin keskiasteen oppilaitoksiin on ympäri Suomea tullut kursseja, jotka rakentuvat Esportsin ympärille tarjoten opiskelijoille mahdollisuuden kehittyä sekä pelaajana, että ymmärtää sen kokonaisuus myös mahdollisen yrittäjyyden kauttta. Suoratoiston valtakausi Television aika alkaa olla ohi. Ihmiset yhtä katsovat television uutislähetyksiä, mutta niiden lisäksi suurin osa katselusta suuntautuu jo suoratoistoon. Ihmiset katsovat jopa sarjat, elokuvat ja dokumentit suoratoiston kautta, sillä se antaa vapauden katso mitä vain ja koska vain itselle sopii. Ei ole mitenkään mahdotonta katsella lomalla, vaikka kokonainen kausi jotain sarjaa putkeen – 10-12 tuntia! Jos vielä muutama vuosi sitten suomalaisilla oli pulaa kanavista, nyt suoratoistopalvelut kuten NetFlix, CMore, Viaplay, Dplay, Ruutu+ ja kaikki muut tarjoilevat muutaman euron kuukausimaksulla todella paljon katseltavaa. Lisäksi erikseen maksulliset urheilukanavat ovat tuoneet meillekin saatavilla ne lajit, joista olemme aiemmin saaneet lukea vain netin uutissivuilta. Mikä on oma suosikkisi kaikista kymmenistä saatavilla olevista suoratoiston kanavista tai ohjelmista? Oletko siirtynyt sarjan seuraajaksi alun perin peruskanavalta, vai oletko löytänyt mielisarjasi suoraan suoratoiston ohjelmakirjastoista esimerkiksi jonkin artikkelin tai arvostelun perusteella. Itsensä kehittäminen Euroopassa on ollut viimeiset 40 vuotta vallalla ajatus henkilökohtaisen itsensä hyvinvoinnin nostamisesta kaiken edelle, eli minä itse-aate. Tämän syynä on ollut vähitellen vähentynyt raskas teollisuus ja ihmisten tietotason nousu sekä jo edellä mainittu lisääntynyt vapaa-aika. Samalla oman tietotason kasvun ja oman tietoisuuden nousun kautta on vähitellen murentunut yhteisön edestä tehtävä työ, tai enemmänkin yhteiskunnan eli valtion edestä tehtävä työ. Yhteisöllisyys on voinut kasvaa, paikallisesti. Vastuullisuus Suomalaiset tykkäävät ostaa luomuruokaa, yrittää syödä terveellisesti, liikkua paljon ja tehdä töitä kohtuudella. Puhutaan siis kokonaisvastuullisuudesta. Se koskeeko tämä koko väestön osaa, voi olla toinen asia, mutta tosiasia on, että me suomalaiset kuten useat muutkin kehittyneiden maiden asukkaat, mietimme entistä enemmän kestävän kehityksen teemoja ja suhtaudumme entistä vastuullisemmin omaan olemiseemme täällä maapallolla. Lisääntynyt vapaa-aika on saanut meidät viettämään entistä enemmän aikaa keittiössä kokaten koko perheen kanssa, pihaa rakentaen ja omaa sisustusta tuunaten. Mitä sinä olet ottanut rutiiniviikkoosi uutta lisääntyneen vapaa-ajan ansiosta?
