Lohkoketjuteknologia kirjoittanut Teppo Viitala Viimeksi päivitetty: 25. maaliskuun 2022Lohkoketju (englanniksi blockchain) tarkoittaa teknologiaa, jonka avulla toisilleen tuntemattomat toimijat voivat tuottaa ja ylläpitää hajautettuja tietokantoja yhdessä. Mikä on lohkoketju? Lohkoketju on teknologia, joka mahdollistaa hajautetun ja läpinäkyvän tietokannan. Lohkoketju on avoin eli kuka tahansa voi olla lohkoketjussa mukana ja varmistaa mitä lohkoketjussa on tapahtunut. Lohkoketjussa oleva tieto ei siis ole salaista ja transaktioita pystyy seuraamaan. Henkilöllisyys ei kuitenkaan paljastu. Lohkoketju nimi tulee siitä, että kyseessä on suurelle määrälle eri tietokoneita hajautettu ketju, ikään kuin valtava virtuaalinen palapeli. Palapelin jokainen lohko sopii sopii pelkästään seuraavaan lohkoon ja ne liitetään toisiinsa matemaattisilla algoritmeilla. Lohkoketjun lohko sisältää edeltävästä lohkosta tiivistefunktiolla lasketun merkkijonon. Tiivistefunktion merkit vaikuttavat aina seuraavaan lohkoon. Lohkoketjun lohkot ovat ikään kuin kansioita ja on lohkoketjun jokaisella käyttäjällä samanlaisia. Tästä avoimuudesta syntyy lohkoketjuteknologian hienous. Lohkoketju on toistaiseksi mahdollistanut kryptovaluutat, mutta se on vasta alkua, koska teknologiassa piilee valtavat mahdollisuudet, joista seuraavassa lisää. Lohkoketjun mahdollisuudet Lohkoketjuteknologia on toistaiseksi mahdollistanut kryptovaluuttojen syntymisen ja nopeat transaktiot. Teknologia on poistanut maksamisesta rahoituslaitoksen, joten raha liikkuu nopeasti suoraan ilman välikäsiä maksajalta maksun saajalle. Kryptovaluuttojen ja nopean maksamisen lisäksi lohkoketju mahdollistaa digitaaliset sopimukset eli ns. älysopimukset, omaisuusrekisterit, äänestysjärjestelmät ja mitä tahansa muuta. Toistaiseksi kuitenkaan lohkoketjuteknologia ei ole tarjonnut ihmisille arkea mullistavia asioita. Konsultointiyhtiö Accenture ennustaa, että lohkoketjuteknologia lyö läpi, mutta ihan vielä ei ole sen aika, mutta vuoteen 2025 mennessä teknologia yleistyy päivittäisessä käytössä. On mahdollista, että lohkoketju tekee välittäjinä toimivat verkkokaupat turhiksi, kun teknologian myötä luottamus myyjän ja ostajan välillä syntyy matemaattisesti. Kirjoitimme myös kryptovaluuttojen käyttömahdollisuuksista. Lohkoketjuteknologian historia Ajatus lohkoketjuteknologiaan syntyi jo n. 30 vuotta sitten, kun amerikkalaistutkijat miettivät digitaalisten tiedostojen muokkaushistorian varmistamista. Kuitenkin jo ennen tätä vuonna 1983 David Chaum oli perustanut ensimmäisen kryptografiaan perustuvan valuutan eCashin. Historian ensimmäisen virtuaalivaluutan käyttöä kokeiltuun amerikassa ja euroopassa, mutta Chaum oli aikaansa edellä ja eCash myöhemmin kuopattiin. Vuonna 2008 kryptovaluutat saivat tuulta alleen, kun Satoshi Nakamoto -nimimerkin taakse piiloutunut henkilö tai taho perusti ensimmäisen lohkoketjuteknologiaan perustuvan virtuaalivaluutan, Bitcoinin. Bitcoin oli ensimmäinen vertaisverkkoon perustuva maksujärjestelmä, joka ei tarvitse välikättä eli pankkia vahvistamaan rahansiirtoja. Lohkoketjuteknologia ja sijoittaminen Kryptovaluuttoihin sijoittaminen on saanut valtavasti suosiota aivan viime vuosina muhkeiden kurssinousujen vuoksi. Lohkoteknologiaan sijoittamisessa ei ole kyse kuitenkaan pelkästään Bitcoinista ja muista kryptovaluutoista, koska teknologian muut mahdollisuudet ovat yksittäisiä virtaalivaluuttoja suuremmat. Artikkelin mukaan yhdeksän kymmenestä maailman suurimmasta pankista pohtii lohkoketjuteknologian käyttöönottamisesta, etenkin ulkomaanmaksuja ajatellen. Pankkien nykyinen swift-maksujärjestelmä on peräisin viime vuosituhannelta, joten uuden teknologian aika on nyt. Lisäksi energiajätit BP, Mercuria Energy ja ABM Amro ovat ilmoittaneet ottavansa lohkoketjuteknologian käyttöön energiakaupankäynnissään. Myös valtavan raaka-ainevälittäjät Naxitis ja Trafigura ottivat lohkoketjuteknologian käyttöön öljykaupankäynnissä. Lohkoketjun kolmannesta vallankumouksesta on myös kirjoiteltu ja Suomeen avataan vuoden 2019 alkupuolella Pohjoismaiden ensimmäinen kauppapaikka lohkoketjuun perustuville arvopapereille. Kauppapaikalla on mahdollista “tokenisoida” kohde-etuus, esim. osakeyhtiö, kiinteistö tai ravintola, ja myydä sekä ostaa niitä tokeneissa lohkoketjun avulla. Uudella kauppapaikalla mahdollistetaan tokenisoinnin avulla omaisuuden hajautettu ja läpinäkyvä omistaminen. Omaisuus on mahdollista myydä pienissä osissa olman välikäsiä. Sijoittaja pitää tokeneita virtuaalisessa lompakossaan. Myös liikkeellelaskut ja joukkorahoitukset on mahdollista kauppapaikan avulla. Monia sijoitusmahdollisuuksia lohkoketjuteknologiaan varmasti syntyy lähitulevaisuudessa. Lue sijoittamisesta Bitcoiniin. Suosituimmat kryptovaluutat Lohkoketjun avulla luotuja kryptovaluuttoja on jo valtavia määriä ja uusia syntyy jatkuvasti. Suurin osa uusista “pyrkyreistä” katoavat parin vuoden sisällä, kun taas osan kohdalla on nähty valtavia kurssinousuja. Suosituimmat ja tunnetuimmat ns. ensimmäisen sukupolven kryptovaluutat ovat tietenkin Bitcoin sekä pikkuveli Litecoin. Suosittuja ns. toisen sukupolven kryptovaluuttoja ovat mm. Ethereum, Ripple, Cardano ja NEO. Suosittuja ns. kolmannen sukupolven kryptovaluuttoja ovat Monero ja EOS. Kryptovaluutat eroavat ominaisuuksien puolesta toisistaan ja monenkaan kohdalla ei päällimmäisenä puhuta virtuaalirahasta vaan enemmänkin muista teknologian mahdollisuuksista, kuten digitaalisista sopimuksista tai sovelluksista. Lue lisää kryptovaluutoista. Tutustu myös: 5+1 syytä sijoittaa asuntoihin Sijoitusrahasto-opas