Raute osake 2024 [Osto-opas ja hinta]

Rauten tarina

Jokaisella osakkeella on takanaan yhtiö, josta osake on omistusosuus. Jokaisella yhtiöllä taas on takanaan historia, ja jonkinlainen tarina, joka tästä kertoo. Vaikka moni saattaakin pitää yritysten historiaan tutustumista täysin turhanpäisenä, pidämme me sitä erittäin tärkeänä osana sijoituskohteesi valintaprosessia. Tätä osaa emme nimittäin ainakaan itse sijoituskohteitamme valitessa ikinä jättäisi välistä.

Tutustumalla yrityksen tarinaan tutustut myös yrityksen johtomenetelmiin, kehitykseen, historiaan kokonaisvaltaisesti, sekä toimintatapoihin erilaisissa tilanteissa. Näin kykenet myös itse ennustamaan ja arvioimaan yhtiön tulevia liikkeitä huomattavasti paremmin. On siis ensiarvoisen tärkeää tuntea yhtiön historia, ja oppia tulkitsemaan sitä laajalti, jotta kykenee toteuttamaan vastaavaa analyysia myös yhtiön tulevista toimista sekä ymmärtämään sen nykyisiä päätöksiä ja toimintaa.

Tutustumalla yhtiön historiaan laaja-alaisesti, pakotat itsesi samalla myös ottamaan selvää yhtiön toiminnasta huomattavasti laajemmin kuin muuten tulisit tehneeksi. Näin kykenet oppimaan samalla paljon uutta asiaa yhtiön toimialasta, sekä mahdollisesti soveltamaan kyseistä tietoa myös tulevissa sijoituspäätöksissäsi.

Rauteen tarina alkaa vuodesta 1908, jolloin Tehtailija P. Kuivalainen perusti Lahden Vesijärvenkadun varteen konepajan entiseen splinttitehtaaseen. Tässä konepajassa korjattiin tuolloin koneita ja valmistettiin rautasänkyjä. Lahden Rauta- ja Metalliteollisuustehdas Oy:n alkuajat olivat kuitenkin varsin hankalat. Sen ajoivat vaikeuksiin neljän sisävesilaivan (Kailan, Aallottaren, Päijänteen ja Vehoniemen) valmistaminen, joka lopulta johti vuonna 1911 yhtiön joutumiseen rahoittajana toimineen Kansallis-Osake-Pankin haltuun. Pankki kutsui laivanrakennusinsinööri Henrik Schwartzbergin yhtiön tekniseen johtoon ja isännöitsijäksi Edvin Kauppisen. Yhtiöön tullessaan lopetti Schwartzberg heti ensitöikseen laivanrakennustoiminnan, koska ei nähnyt siinä kasvupotentiaalia.

Schwartzbergin siirryttyä yhtiön tekniseksi johtajaksi, kääntyi konepajan toiminta kannattavaksi. Pinnasänkyjen syrjäyttäessä rautasängyt Suomessa, päätti yritys siirtyä valmistamaan niiden sijaan vaakoja vuonna 1914. Tuolloin Lahden Vaaka-nimellä toiminut tehdas valmisti sekä kymmennys- että pöytävaakoja kotitalouksille ja kaupoille. Konepajassa tehtiin sisävesilaivoja, höyrykattiloita sekä höyrykoneita. Ensimmäiset ulkomaankaupat yhtiö teki vuosien 1914-1917 välillä, kun metallisorveja sekä puunjalostuskoneita myytiin Venäjälle. Suomen itsenäisyyden alkuvuosina sai Schwartzberg perheineen omistukseensa yhtiön osake-enemmistön.

1930-luvulla yhtiö alkoi valmistamaan kehäsahoja, vaakoja sekä vanerikoneita. Ensimmäisen viilusorvinsa yhtiö valmisti vuonna 1931. 1930-luvun loppua kohden siirryttäessä, jatkoivat Aarne Mustakallio sekä hänen veljensä Pauli Mustakallio Lahden Rautateollisuus Oy:n johdossa isänsä Henrik Schwartzbergin jalanjäljissä. Vuonna 1937 Paulista tuli yhtiön tekninen johtaja, ja Henrikin luopuessa toimitusjohtajuudesta seuraavana vuonna, tuli Aarne Mustakalliosta sekä isännöitsijä että toimitusjohtaja. 1930-luvulla, jo ennen talvisodan puhkeamista, luokiteltiin yhtiö suurteollisuudeksi, merkittävän osan sen tuotannosta mennessä vientiin jo tuolloin.

Aarne Mustakallion johtaessa yhtiötä, tuli siistä sotavuosien ja sotakorvaustuotannon jälkeen menestystä niittänyt vientiyritys, joka tunnettiin erityisesti mekaanisista puunjalostuksen koneiden ja tehtaiden valmistajana. 40-luvulla palveli yritys etenkin sotatarviketeollisuutta, jonka laajetessa suureen mittakaavaan, perustettiin eritoten sitä varten oma yhtiönsä, Mustakallio Oy. Kun sotakorvaukset oli toimitettu, teki Neuvostoliitto suuria tilauksia ja solmi yhtiön kanssa pitkiä sopimuksia, jotka mahdollistivat Mustakallioa kehittämään tehtaitaan ja palauttamaan globaaleja vientiyhteyksiä. Yhtiö panosti automaatioteknologiaan jo varsin varhaisessa vaiheessa, sen rakentaessa ensimmäiset automaattiset tuotantolinjansa jo 1960-luvulla Pelloksen vaneritehtaalle. 1960- ja 1970- luvuilla pohjustettiin kokonaisten tehtaiden toimituksia, kun aiemmin yksittäisiin laitteisiin ja linjoihin suuntautunut valimistaja uudisti strategiaansa, toimittaen muun muassa Bratskin vaneritehtaan Neuvostoliittoon.

1983 Lahden Rautateollisuus Oy uudistui Raute OY:ksi ja 90-luvulla yhtiö siirsi koko puunjalostuskonetoimialan tuotantonsa Nastolaan, lopettaen kaiken tuotannollisen toiminnan Lahden Vesijärvenkadulla. Heikki Mustakallio panosti laajasti yhtiön markkinointiin toimien aktiivisesti metalliteollisuuden vientijärjestö Metexissä sekä perustaen tytäryhtiöitä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, luoden samalla laajaa edustajaverkostoa tärkeimpiin vientimaihin. Yhtiön laaja kansainvälistyminen jatkui läpi 90-luvun, sen toimittaessa suuria tilauksia ympäri maailman, muun muassa Saint-Gobainin tehtaisiin.

2000-luvulle tultaessa toimi Rauten toimitusjohtajana Risto Mäkitalo, yhtiön solmiessa suuria kauppoja myös punnituslaitteita valmistavan Raute-Precisionin toimesta, etenkin Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Raute Precision oli vuonna 2003 Suomessa johtava punnitusalan yritys sekä eräs maailman johtavia lasiteollisuuden raaka-ainetlaitostoimittajia. Raute Precision myytiin vuonna 2004 pääomasijoitusyhtiö Eqvitec Partners OY:lle sekä silloiselle Raute Precisionin johdolle. Kaupasta saatu voitto käytettiin Raute Wood-liiketoimintaryhmän kehittämisen kustannuksiin.

Vuoden 2008 finanssikriisi romahdutti yhtiön tilauskannan, pienentäen yhtiön liikevaihtoa liki kaksi kolmasosaa. Tämän lisäksi oli yhtiön tulos luonnollisesti kyseisissä olosuhteissa tappiollinen. Tiukoista ajoista huolimatta, selvisi Raute kuitenkin menestyksekkäästi vahvan taseensa ja joustavien henkilöstöjärjestelyjen ansiosta, joutumatta toteuttamaan suuria irtisanomisia.

2010-luvulle tultaessa yhtiö onnistui saamaan suuria tilauksia venäläiseltä vaneriyhtiö Brajanskij Fanernyi Kombinatilta kesällä 2010. Tämän lisäksi sai yhtiö 2010-luvun alussa suuria tilauksia myös Chileen, joihin lukeutui myös yhtiön kaikkien aikojen suurin tilaus, kun chileläisen Paneles Araucon vaneritehdas Nueva Aldeassa paloi ja piti rakentaa uudelleen, kyseisen kaupan arvon ollessa yli 50 miljoonaa euroa.

Vuodesta 2015 vuoteen 2019 koki yhtiö nopeaa kasvua, joutuen laajentamaan toimintaansa jatkuvaan tahtiin ja siirtymään tehtaissaan kahdesta vuorosta kolmeen. Laajenemisen yhteydessä osti Raure myös Metriguard -yhtiön Yhdysvalloista. Kyseinen yhtiö erikoistui mittalaitteistojen toimitukseen viilu- ja vaneriteollisuudelle. Vuosi 2020 oli oletusten mukaisesti yhtiölle karu, etenkin alkuvuoden osalta, tilausten pudotessa jopa 50%. Vaikka tilauskannan palautuminen käynnistyikin odotetusti, koki yhtiö vuoden 2021 alussa suurehkoja tappioita. Sahatavaran korkean globaalin kysynnän odotetaan kuitenkin parantavan yhtiön tilannetta lähiaikoina ja nostavan tilauskantoja.